perjantai 1. marraskuuta 2013


Jälkeläistaulut


 

Tulostettu 1.11.2013.

Laatijan tiedot:

Veli-Martti Salo

Resiinaraitti 4 as 45

20100 Turku

p. 0440201141

velimartti.salo@gmail.com

 



- Taulu 1 -


1. sukupolvi

Seppä, Sipi s. 1567 Ähtäri. k. 1589 Ähtäri.

Edellä oleva esitys Mäkisipin Sipilä- ja Perander-sukujen sukujuurista saa tässä jatkokseen sukutaulut alkaen suvun kantaisästä Sipi Sepästä. Taulut päättyvät kantataloon jääneen Sipilän suvun kantaisän Matti Matinpoika Mäkisipin sekä tämän veljien Juho Matinpoika Moksun ja Erkki Matinpoika Hämeenniemen perheisiin. Perander-nimen ottaneiden miesten osalta taulut jatkuvat heidän perheisiinsä saakka. Tauluja ei ole tehty niistä Perander-nimisistä, jotka eivät liity Sipilän sukuun. Kuten edellisestä esityksestä jo selviää, Mäkisipin talo asutettiin ensimmäisen kerran jo ennen 1565, jolloin Sipi Laurinpoika -niminen mies on asettunut paikalle. Hänen rakennuksensa lienevät sijainneet Perännejärven rannassa paikalla, jonka nimenä sittemmin on ollut Autioniemi. Hänen poikansahan, Hannu Sipinpoika, joutui jättämään paikan autioksi 1600-luvun alussa. Sipilän suvun ensimmäinen mies tilalla oli Sipi Heikinpoika I. Sipi Seppä. [17] Uudistalollinen vasta perustetun Ruoveden pitäjän Hankaveden kylässä (nyk. Ähtärissä) 2 äyrin talossa 1567-1585; mainitaan vielä 1589 [18] [19]. Vuoden 1589 maantarkastuskirjan mukaan taloa oli aloitettu rakentaa 1556 entiselle Pirkkalan Messukylän erämaalle [20]. Vuoden 1571 hopeaveroluettelon mukaan hän omisti 15 naulaa kuparia, yhden 10 markan arvoisen tamman, 3 lehmää, 5 lammasta, yhden sian ja 2-vuotista karjaa yhden. Hopeaveroa hän maksoi 5 markkaa, 6 äyriä ja 12 penninkiä [21]. Maantarkastuskirjan 1589 mukaan Hankaveden kylässä oli hyvät kalavedet, hirsi- ja polttopuumetsät sekä karjalaitumet; myllyjä ei Hankavedellä ollut. Sipillä oli 1 tynnyrin kylvö ja 1 aamin niitty. Hän omisti 3 lehmää ja 2 hevosta; nahkoja hänellä ei mainita olleen. Miesapua sanotaan olleen 1 henkilön [18] [19] [20]. Ruoveden käräjillä 30.12.1577 tuomittiin Mikko Vätti Ouluvedeltä armotta 6 markan sakkoon, koska oli tehnyt 2 kertaa vahinkoa Sipi Hangon (Sigfrid Hangas) takamaalla [22]. Ruoveden käräjillä 1.7.1580 tuomittiin Heikki Himainen 6 markan sakkoon kahdesta mustelmasta, jotka hän oli lyönyt Sipi Seppään Hangossa (Sigffredh Smedh i Hangois) [23].


Lapset:
1) Sipi (katso taulu 2) s. 1586. k. 1631. Ks.teksti.
2) Heikki (katso taulu 3) s. 1600. k. 1631. Ks. teksti.





- Taulu 2 -


2. sukupolvi

Sipinpoika, Sipi, Sepänpoika (taulusta 1. Isä: Seppä, Sipi ) s. 1586. k. 1631. Ks.teksti.

II. Sipi Sipinpoika eli Sepänpoika (taulusta 1, isä Sipi Seppä). Hankaveden kylän 1/4 manttaalin ja 2 äyrin talon isäntä 1586-1618; yhden äyrin talon isäntä 1619-1631 [24]. Talo esiintyy kahtia jaettuna ensi kerran Elfsborgin lunnaitten luettelossa 1619 isäntinään Sipi Sepänpoika ja Heikki Sepänpoika [25]. Maakirjoissa he esiintyvät kahdessa 1 äyrin talossa 1622-1630; vuodesta 1637 mainitaan ainoastaan yksi 1/4 manttaalin ja 2 äyrin talo [26]. Kangasalan Vääksyn kartanon Hans Boije sai talon lahjoituksena allodiaaliehdoin 3.5.1610. Sipi Sipinpoika mainitaan vielä jousiluettelossa 1630.


Lapset:
1) Tytär Ks. teksti.
2) Tuomas (katso taulu 4) s. 1629. k. 1649. Ks. teksti.
3) Pekka s. 1629. k. 1638. Ks. teksti.
4) Heikki (katso taulu 5) s. 1630. k. 1659. Ks. teksti.





- Taulu 3 -


2. sukupolvi

Sipinpoika, Heikki, eli Sepänpoika (taulusta 1. Isä: Seppä, Sipi ) s. 1600. k. 1631. Ks. teksti.

Heikki Sipinpoika eli Sepänpoika Mäki (taulusta 1, isä Sipi Seppä). Hankaveden kylän Niemisveden 1 äyrin talon isäntä Pekka Pöyliäisen jälkeen 1600 [40]. Vääksyn lampuoti Hankaveden kylän 1 äyrin talossa 1619-1631 [18] [24] [25]. Ruoveden talvi- ja syyskäräjillä 1631 käsiteltiin "Vääksyn rouva Annan lampuodin Mäki-Heikin luona Hankavedellä" (hooss Mäkkie Hinrich i Hangawässij frw Annas Landbo till Wäxiöö) tapahtunutta tappelua [41].


Lapset:
1) Sipi (katso taulu 6) s. 1634. k. 1678. Ks. teksti.





- Taulu 4 -


3. sukupolvi

Sipinpoika, Tuomas (taulusta 2. Isä: Sipinpoika, Sipi) s. 1629. k. 1649. Ks. teksti.

III. Tuomas Sipinpoika (taulusta 2, isä Sipi Sipinpoika). Mainitaan Ruoveden talvikäräjillä 1629 (kts. taulu 2.). Henkikirjoitettu Vääksyn lampuotina Hankaveden kylässä 1638-1639 [33]. Ruoveden talvikäräjillä 1675 käsiteltiin Olli Tiaisen ja Juho Sipinpoika Mäen välistä riitaa Niemisveden talon haltuunotosta. Juho Sipinpoika Peränteeltä esiintyi isänsä Sipi Heikinpojan kanssa pyytäen saada asettua eversti Kustaa Hornin perillisille kuuluvaan Niemisveden taloon sukuoikeudellaan, koska Sipi Heikinpojan isän veljenpoika Tuomas Sipinpoika oli asunut talossa. Tuomas Sipinpoika oli asunut talossa ja jättänyt pellot laiholle. Sen jälkeen hän oli lähtenyt Pietarsaaren pitäjään, mutta oli jälleen pian palannut. Olli Tiainen sitä vastoin esitti edesmenneen Vääksyn rouva Anna Larsintyttären 4.1.1635 päivätyn kirjelmän, jolla tämä oli antanut hänen isälleen Niilo Antinpojalle luvan ja sijoituksen taloon [34]. Hankaveden kylän Niemisveden 1/6 manttaalin ja 1 äyrin talo jäi Tuomas Sipinpojan jälkeen autioksi [35]. Todennäköisesti sama kuin se Tuomas, joka mainitaan itsellisenä vaimonsa Riitta Pekantyttären kanssa Keuruun Pihlajaveden kylän Lapissa 1643 ja tyttärensä Kaisan kanssa 1649 [18].

1. puoliso Pekantytär, Riitta Ks. teksti.

Lapset:

1) Kaisa Mainitaan veljensä Sipi Heikinpojan luona Ruoveden (nyk. Ähtärin) Peränteen kylä.






- Taulu 5 -


3. sukupolvi

Sipinpoika, Heikki, Mäki (taulusta 2. Isä: Sipinpoika, Sipi) s. 1630. k. 1659. Ks. teksti.

Heikki Sipinpoika Mäki (taulusta 2, isä Sipi Sipinpoika). Mainitaan jousiluettelossa 1630 Sipi Sipinpojan poikana [28]. Rälssitalollinen Hankaveden kylän Mäessä eli Mäkelässä eli Hankomäessä 1649-1658 [18]. Ruoveden talvikäräjillä 1659 ilmoitti Heikki Sipinpoika Mäki, että häneltä oli palanut navetta viime Mikkelinpäivän aikaan [37]. Hänen jälkeensä taloa isännöi Ähtärin kappalainen Karl Frosterus [38]. Puoliso Helka, mainitaan 1649-1658 [38].

1. puoliso Helka Puoliso Helka, mainitaan 1649-1658 [38].

Lapset:

1) Malin Malin. Mainitaan kotonaan Mäessä 1650 [39].






- Taulu 6 -


3. sukupolvi

Heikinpoika, Sipi, Mäki (taulusta 3. Isä: Sipinpoika, Heikki) s. 1634. k. 1678. Ks. teksti.

Sipi Heikinpoika Mäki (taulusta 5, isä Heikki Sipinpoika Mäki). Vääksyn lampuoti Hankaveden kylässä 1634 [36]. Otti samana vuonna viljelykseen Hannu Sipinpojan 1/3 manttaalin ja 1 äyrin autiotalon Peränteen kylässä; mainitaan isännäksi 1635-1673 [44]. Kapteeni Salomon Adam sai talon lahjoituksena 26.10.1649 Norrköpingin ehdoin; se palautettiin kruunulle isossa reduktiossa [45]. Esiintyy takaajana Ruoveden syyskäräjillä 1659 ja syyskäräjillä 1660 sekä katselmusmiehenä Ruoveden kesä- ja syyskäräjillä 1659 ja kesäkäräjillä 1669 [46]. Ruoveden talvikäräjillä 1669 sakotettiin 3 markalla useita Ruoveden isäntiä, joukossaan Sipi Heikinpoika Peränteeltä, koska nämä eivät kunnostaneet maanteitään [43]. Ruoveden kesäkäräjillä 1678 ilmoitti Sipi Heikinpoika, että se hänen pojistaan, joka antaa hänelle eläkkeen ja ylläpidon, saa myös hänen jälkeensä jättämän vähäisen omaisuuden [48].


Lapset:
1) Juho s. 1671. k. 1689.
2) Heikki (katso taulu 7) s. 1656. k. 1691. Ks. teksti.
3) Matti (katso taulu 8) s. 1667. k. 1702. Ks. teksti.





- Taulu 7 -


4. sukupolvi

Sipinpoika, Heikki, Mäki (taulusta 6. Isä: Heikinpoika, Sipi) s. 1656. k. 1691. Ks. teksti.

Heikki Sipinpoika Mäki (taulusta 6, isä Sipi Heikinpoika Mäki). Mainitaan peränteen kylän Mäessä eli Mäkisipissä (kutsutaan myös Mäkeläksi) vuodesta 1656; isäntänä 1674-1691 [18]. Ruoveden kesä- ja syyskäräjillä 1675 määrättiin Matti Patala ja Heikki Ikkala tutkimaan Heikki Sipinpoika Mäkisipin ja Yrjö Pekanpoika Hämeenniemen kala-apajia Soukkajärvellä [55]. Valitti Ruoveden talvikäräjillä 1678 Esko Pakarin tekemän tulen aiheuttaneen vahinkoa hänen metsässään [56]. Kesällä 1679 sattuneessa tulipalossa Mäkisipissä Heikki Sipinpojan asuin- ja karjarakennukset paloivat irtaimistoineen. Ruoveden kesä- ja syyskäräjillä s.v. hänelle tuomittiin paloapuna 5 kappaa viljaa jokaisesta pitäjän talosta. Mahdollisesti kuoli 1691.

1. puoliso Tuomaantytär, Marketta, Mäki k. 1721. Ks. teksti.
Puoliso jo 1665 [18] Marketta Tuomaantytär, kotoisin todennäköisesti Pihlajaveden kylän Rekolasta [49] [58]. Ruoveden talvikäräjillä 1691 kertoi Marketta Tuomaantytär Peränteeltä menettäneensä "äkillisessä tulipalossa viimeksikuluneen joulun jälkeen" erään viljaa täynnä olleen riihen [59]. Mainitaan Mäkisipissä vielä 1697 [18]. Muutti leskenä lastensa kanssa 1698 Pihlajaveden kylän Rekolaan, jossa eli vanhuudenpäivänsä [60]. Kuoli rippikirjan mukaan 1721. V. Lapsia:

Lapset:

1) Anna Anna. Mainitaan kotonaan Mäkisipissä 1697 [18].
2) Maria Ks. teksti.
Maria, s. noin 1670 (olisi syntynyt kuoliniän mukaan 1657, mikä tieto ei voi pitää paikkaansa). Mainitaan kotonaan Mäkisipissä 1690-1692 ja 1694-1597 [18]. Muutti äitinsä kanssa Rekolaan 1698. Haud. Keuruu 2.12.1733 76 ½ -vuotiaana. Puoliso jo 1700 [62
3) Vappu (katso taulu 9) Ks. teksti.
4) Yrjö s. 1672. Ks. teksti.
Yrjö, s. noin 1672. Kruununtalollinen kotonaan Mäessä 1692-1697 [18]. Ruoveden syyskäräjillä 1697 määrättiin Matti Tuomaanpojalle Pihlajavedeltä se kaski, jonka hän oli hakannut Yrjö Mäen maalle Peränteellä [58] [63]. Ruoveden kesäkäräjillä 1699 talon sanottiin "näinä menneinä vuosina autioituneen" eikä 2 vuoden veroja kadon vuoksi ole voitu suorittaa [64]. Renkinä rippikirjoissa Rekolassa 1698-1707. Myöhemmät vaiheet tuntemattomat.
5) Sofia s. 1680. k. haudattu 22.04.1744 Keuruu. Eli piikana Rekolassa. .
6) Elina s. 1682. k. 1707. Asui Rekolassa. .
7) Helka s. 31.05.1684. Mainitaan rippikirjoissa Rekolassa vielä 1707.






- Taulu 8 -


4. sukupolvi

Sipinpoika, Matti, Kömi (taulusta 6. Isä: Heikinpoika, Sipi) s. 1667. k. 1702. Ks. teksti.

Matti Sipinpoika Mäki, myöhemmin Kömi (taulusta 6, isä Sipi Heikinpoika Mäki). Mainitaan kotonaan Peränteen kylän Mäessä 1667-1676 [18]. Kruununtalollinen Pihlajaveden kylän toisessa Kömin talossa 1677-1700 Lasse Ollinpoika Kömin jälkeen [18]. Esiintyy katselmusmiehenä Lasse Eskonpoika Kömin kanssa Ruoveden talvikäräjillä 1693 [65]. Ruoveden talvikäräjillä 1697 määrättiin 3 lautamiestä tutkimaan väitettä, että pihlajaveteläiseltä Matti Sipinpojalta irtipäässyt tuli olisi aiheuttanut vahinkoa suojärveläisen Perttu Niilonpojan metsässä. Samalla määrättiin tutkittavaksi heidän riitaansa "Kofwiranda"-nimisestä niitystä [66]. Vuonna 1701 Matti Sipinpojan sanotaan olevan 70-vuotias ja luovuttaneen isännyyden pojalleen [18]. Kävi ehtoollisella Kömissä vielä 21.2.1702, jonka jälkeen lienee muuttanut poikansa Matti Matinpojan luo Peränteen kylän Mäkisipiin [67].

1. puoliso Ollintytär, Vappu, Kömi Ks. teksti.
Puoliso jo 1668 [68] Vappu (Ollintytär Kömi?). Mahdollisesti Pihlajaveden kylän Kömin isännän, lautamies Olli Lassenpoika Pellisen eli Kömin tytär. Ruoveden talvikäräjillä vannoi "Walborg Olofzdotter i Pihlawesi", ettei ole varastanut tai tiedä mitään Antti Reinikan kadottamasta hopeasormuksesta. Antti oli tyytyväinen Vapun sanoihin ja "sen tähden tunnustettiin hänet tässä vapaaksi" [69]. Kävi ehtoollisella Kömissä vielä 10.10.1701, jonka jälkeen lienee muuttanut poikansa luo Peränteelle.

Lapset:

1) Antti Mainitaan kotonaan Kömissä 1693-1694. Myöhemmät vaiheet tuntemattomat [18.
2) Maria s. noin 1685. Mainitaan kotonaan Kömissä ehtoollisella vielä 25.12.1701. M.
3) Vappu (katso taulu 10) s. noin 1689. k. 1755. Ks. teksti.
4) Heikki (katso taulu 11) s. 1667. k. 1748. Kruununtalollinen.
5) Matti (katso taulu 12) s. 1681. k. ennen 1754.
6) Juho s. 1683. Juho, s. noin 1685, rälssitalollinen.
7) Erkki (katso taulu 13) s. 1687. k. 1767. Kruununtalollinen.






- Taulu 9 -


5. sukupolvi

Heikintytär, Vappu, Mäki (taulusta 7. Isä: Sipinpoika, Heikki) Ks. teksti.

Vappu. Mainitaan kotonaan Mäkisipissä 1689-1690, Hankaveden kylän Hankomäessä 1691-1693 ja jälleen Mäessä 1694-1697 [18]. Ruoveden talvikäräjillä 1694 vaati Ähtärin kappalainen Karl Frosterus, oikeudessa tehdyn laskelman mukaisesti, korvausta miniältään Vappu Heikintytär Mäeltä siitä ylläpidosta, josta tämä oli appensa luona Hankomäessä nauttinut, yhteensä 10 taalaria ja 20 äyriä kuparirahaa [61]. Puoliso todennäköisesti 1690 Erkki Kaarlenpoika Frosterus. Mainitaan isänsä luona Hankaveden kylän Hankomäessä 1683-1693. Kuoli todennäköisesti 1693 [18].

1. puoliso Frosterius, Erkki, Kaarlenpoika k. 1693.
Isä: Frosterius, Karl Ähätrin kappalainen.





- Taulu 10 -


5. sukupolvi

Matintytär, Vappu, Kömi (taulusta 8. Isä: Sipinpoika, Matti) s. noin 1689. k. 1755. Ks. teksti.

Vappu, s. noin 1689. Asui kotonaan Kömissä todennäköisesti vuoteen 1701 [70]. Lienee muuttanut veljensä luo Peränteelle. Mainitaan Martti Kitusen puolisona 1722-1729; Virtain Mantilantaipaleen kylän Kitusen isäntä 1731-1739 [71]. Kävi ehtoollisella Kitusella vielä 20.9.1755; kuoli todennäköisesti samana vuonna.

1. puoliso Heikinpoika, Martti, Kitunen k. 1729.
Martti Heikinpoika Kitunen. Mainitaan kotonaan Kitusella vuodesta 1710; isäntä 1711-1729 [58] [73]. Kuoli todennäköisesti 1729; sanotaan vainajaksi 25.3.1730 [74]. Martti Heikinpoika ja Vappu Matintytär olivat tunnetun virtolaisen karhunkaatajan Martti Kitusen isovanhemmat.

Lapset:

1) Heikki (katso taulu 14) s. 1719.






- Taulu 11 -


5. sukupolvi

Matinpoika, Heikki, Kömi (taulusta 8. Isä: Sipinpoika, Matti) s. 1667. k. 1748. Kruununtalollinen.


Lapset:
1) Matti s. 1694.





- Taulu 12 -


5. sukupolvi

Matinpoika, Matti, Mäkisipi (taulusta 8. Isä: Sipinpoika, Matti) s. 1681. k. ennen 1754.

Talollisen Matti Matinpojan (Mäkisipin isäntä 1702-21) tarkkaa kuolinaikaa ei tiedetä, mutta joka tapauksessa hän on kuollut ennen Ähtärin vanhimpien kirkonarkistolähteiden alkamista, elikä vuotta 1754, todennäköisesti vuoden 1721 tienoilla. Ko. Matilla oli mm. poika: Matti s. n. 1704-10 Talollisen Matti Matinpojan (s. n. 1704-10) ensimmäinen puoliso oli nimeltään Maija, joka, kuten Mattikin kuoli ennen vuotta 1754. Matti Matinpojan toinen puoliso oli Saara Kallentytär (Sara Carlsdotter), joka oli syntynyt 1710 ja kuollut korkeassa iässä toukokuun 21. 1797. Matti Matinpojan avioliitosta syntyivät ainakin seuraavat lapset: 1. Tuomas s. 8. 11. 1734 2. Maria s. 25. 3. 1737 3. Matti s. 8. 9. 1741

1. puoliso Maija k. ennen v 1754.

2. puoliso Kallentr, Saara s. 1710. k. 21.05.1797.

Lapset:
1) Matti (katso taulu 15) s. 1710.
2) Juho s. 1711.
3) Erik (katso taulu 16) s. 04.04.1713 Ähtäri. k. 22.02.1779 Sääksmäki. Sääksmäen kirkkoherra.





- Taulu 13 -


5. sukupolvi

Matinpoika, Erkki, Hämeenniemi (taulusta 8. Isä: Sipinpoika, Matti) s. 1687. k. 1767. Kruununtalollinen.


Lapset:
1) Yrjö s. 1715.
2) Erik s. 1719. Ähtärin lukkari.





- Taulu 14 -


6. sukupolvi

Kitunen, Heikki (taulusta 10. Äiti: Matintytär, Vappu) s. 1719.

1. puoliso Kitunen, Maria

Lapset:

1) Markku
2) Heikki
3) Aaron
4) Mikko
5) Kaapo
6) Riitta
7) Anna
8) Martti (katso taulu 17) s. 1747. k. 1833. Karhunkaataja.






- Taulu 15 -


6. sukupolvi

Mäkisipi, Matti (taulusta 12. Isä: Matinpoika, Matti) s. 1710.


Lapset:
1) Tuomas (katso taulu 18) s. 08.11.1734. k. 09.04.1756 Käynyt viimeisen kerran ehtoollisella. Mäkisipin isäntä 1757-1783.
2) Maria s. 25.03.1737.
3) Matti s. 08.09.1741. Hömmön suku.





- Taulu 16 -


6. sukupolvi

Perander, Erik (taulusta 12. Isä: Matinpoika, Matti) s. 04.04.1713 Ähtäri. k. 22.02.1779 Sääksmäki. Sääksmäen kirkkoherra.

VI. Erkki Matinpoika Mäkisipi, myöhemmin Erik Perander (taulusta 11, isä Matti Matinpoika Mäkisipi), s. Ähtäri, rippikirjamerkintöjensä mukaan 4.4.1713. Vaasan kouluun 4.10.1728 [112]. Ylioppilas Pohjal. 1737. Vih. papiksi 13.10.1743, määrätty Karunan kappalaisen armovuoden saarnaajaksi. Karunan kappalainen 1744. Oli respondenttina pappeinkokouksessa 1763. Sääksmäen kirkkoherra 1769. K. Sääksmäki 22.2.1779.

1. puoliso Perander, Kristiina, Sevonius s. 18.02.1692. k. 21.03.1759 Karuna. Vihitty: 25.10.1744 Sauvo.
Isä: Henrikinpoika, Krister Ratsutilallinen.
Äiti: Svenintytär, Maria

2. puoliso Hedeen, Ulrika s. 21.12.1736 Laitila. k. 13.10.1797 Pori, keuhkotauti. Vihitty: 25.09.1760 Laitila.
Isä: Hedeen, Nils Laitilan kirkkoherra.
Äiti: Mellenius, Elisabet

Lapset:

1) Ulrika Charlotta s. 11.07.1761 Karuna.
Muutti naimattomana 1803 Kalantiin (Uusikirkko T.l.) ja sieltä 1805 Laitilaan, mistä tai muualtakaan häntä ei ole löydetty.
2) Nils Johan (katso taulu 19) s. 21.03.1763 Karuna. k. 06.02.1831 Liperi. Liperin khra 1810.
3) Maria Elisabet s. 08.02.1766 Karuna. k. 15.03.1801 Pori, keuhkotauti. Naimaton.
4) Karl Fredrik s. 03.10.1768 Karuna. Muutti Porista 1789 Tukholmaan. Myöhemmät vaiheet tuntemattomat.
5) Erik s. 04.06.1771 Sääksmäki. k. 15.05.1806 Hinnerjoki. Vihitty papiksi 1796. Laitilan papistonapulainen Hinnerjoella 1804.






- Taulu 17 -


7. sukupolvi

Kitunen, Martti (taulusta 14. Isä: Kitunen, Heikki) s. 1747. k. 1833. Karhunkaataja.

Martti Kitunen (1747-1833) syntyi ja eli elämänsä Virroilla, Uurasen kylässä (Kotalassa). Sakari Topeliuksen Maamme -kirjassa kerrotaan Kitusesta: "Kitusen tilalla Virroilla Pohjanmaan rajalla oli eräällä talonpojalla kuusi poikaa. Viisi oli rotevaa ja voimakasta, jonka vuoksi he kävivät isän kanssa työssä, mutta vanhin, jonka nimi oli Martti, oli lapsena pieni ja heikko. Hän sai olla omissa oloissaan, kulkea pyssy olalla metsässä ja ampua metsoja, teeriä ja pyitä, joita toiset mielellään söivät." Martti Kitusesta kasvoi Suomen kuuluisin karhunkaataja. Ensimmäisen karhunsa hän ampui 16-vuotiaana Vehmaan kankaalla, muutaman kilometrin päässä kotoaan. Viimeisen hän ampui 74-vuotiaana Laukaassa. Tuolloin hän oli ystäviensä kanssa Jyväskylän markkinoilla, josta Laukaan miehet tulivat häntä hakemaan karhunkaatoon. Yhteensä hän ampui elämänsä aikana 198 täysikasvuista karhua, kaadettujen pentujen määrää ei kukaan osaa sanoa.Martti Kitusella oli tapana ottaa kaatamansa karhun verta talteen ja uhrata sitä jumalille uhrikuusensa juurella. Tuo 200-vuotias komea, kaksihaarainen uhrikuusi kaadettiin keväällä 2001 juhlavin menoin Kotalassa.Martti Kituselta on jäänyt jälkipolville yksi karhukivääri, joka on esillä Suomen Erämuseossa Riihimäellä. Myös hänen kaulassaan roikkunut taikakalu - karhun hammas - on tallella, se on hänen muistoaan vaalivan Korhosen sukuseuran hallussa.Kukaan ei tiedä, miltä Martti Kitunen näytti - tuolta ajalta ei ole valokuvia. Tämä Martti Kitusta esittävä patsas on siis taiteilijan näkemys hänestä. Perimätiedon mukaan Kitunen oli pienikasvuinen, patsas esittää häntä luonnollisessa koossaan. Patsaan on betonista tehnyt taiteilija Markku Kangasmäki. Hän asuu Ruotsissa, mutta viettää kesät kesäasunnollaan Kotalassa. Myös Kitusen Kievarin alueella olevat karhu- ja ilvespatsas ovat hänen valmistamiaan.Lisää tietoa Martti Kitusesta ja hänen elämästään saat mm. kirjasta Heikki Korhonen: Martti Kitunen (muistelmia Suomen kuuluisimmasta karhunampujasta ja kuvauksia hänen seikkailuistaan). Werner Söderström osakeyhtiön kirjapaino Porvoo 1935. Näköispainos PainoPorras Oy, Jyväskylä 1992.

1. puoliso Reetta Hauhuun Raskilta. Vihitty: 1768.

Lapset:

1) Maria
2) Antti (katso taulu 20) s. 1770.
3) Kaisa
4) Riitta
5) Vappu






- Taulu 18 -


7. sukupolvi

Matinpoika, Tuomas, Sipilä (taulusta 15. Isä: Mäkisipi, Matti) s. 08.11.1734. k. 09.04.1756 Käynyt viimeisen kerran ehtoollisella. Mäkisipin isäntä 1757-1783.

Talollinen Tuomas Matinpoika s. 8. 11. 1734, kuoli sangen nuorena, sillä hänet on merkitty käyneeksi viimeisen kerran ehtoollisella 9. 4. 1756. Tuolloin Tuomas oli jo avioliitossa Helena Antintyttären kanssa, joka oli syntynyt 11. 5. 1731. Tästä avioliitosta syntyi poika: Heikki s. 31. 12. 1755

1. puoliso Antintytär, Helena s. 11.05.1731. Mäkisipin emäntä 1757-1783.
Helena Antintytär solmi toisen avioliittonsa Heikki Heikinpojan kanssa, joka oli syntynyt 1. 2. 1730, Heikki oli käynyt Mäkisipin tilalla ensi kerran eh toollisella 31. 7. 1757. Mainittujen ehtoollisella käyntipäiväniäärien perusteella voidaan Tuomas Matinpojan kuolema ajoittaa 9. 4.-30. 7. 1756 väliseksi ajaksi. Ähtärin kuolleiden luettelot alkavat vasta 1771, mutta todennäköisenä voidaan pitää, että Tuomasta on kohdannut tapaturmainen kuolema. Helena Antintyttären toisesta avioliitosta syntyivät seuraavat lapset: Erkki s. 6..5.1758 Liisa s. 3. 8. 1759 Juho s. 10. 3. 1761 Maria s. 17. 2. 1763 Vaipuri s. 14. 2. 1765

Lapset:

1) Heikki (katso taulu 21) s. 31.12.1755 Ähtäri. k. 02.08.1809 Ähtäri, rintatauti. Sipilän tilan isännyys 1784-1809, teksti !.






- Taulu 19 -


7. sukupolvi

Perander, Nils Johan (taulusta 16. Isä: Perander, Erik) s. 21.03.1763 Karuna. k. 06.02.1831 Liperi. Liperin khra 1810.

Ylioppilas Pohjal. 1779. Vih. papiksi 30.9.1790, määrätty kirkkoherranapulaiseksi Helsinkiin. Samalla ylimäär. pataljoonansaarnaaja suom. tykistörykmentissä 1794. Pataljoonansaarnaaja Hämeenlinnan rykmentissä 1801. Liperin kirkkoherra 1810. K. Liperi 6.2.1831. - Puoliso Luopioinen 7.4.1812 Gustava Charlotta Savenius, s. Luopioinen 28.12.1790, k. Pieksämäki 20.1.1859. Vht Luopioisten kappalainen Henrik Gabriel Savenius ja Maria Charlotta Ståhlberg. "Paavo Ruotsalainen ja Henrik Renqvist joutuivat molemmat virkavallan vainoamiksi, mutta sekään ei yhdistänyt miehiä. Renqvistin kavalsi viranomaisille 1820 hänen oma esimiehensä, Liperin kirkkoherra N. J. Perander, joka tiesi saavansa monen seurakuntalaisensa tuen." Nimi Perander tulee sanasta Peränteen kylä tai järvi 1.1. Mäkisipi, sukujuurien talo Ähtärin kaupungin Peränteen kylässä, itäkaakkoon Peränteen järvestä nousevalla laakealla ylängöllä on uusi Mäkisipin talo

1. puoliso Savenius , Gustava Charlotta s. 28.12.1790 Luopioinen. k. 20.01.1859 Pieksämäki. Vihitty: 07.04.1812 Luopioinen.
Isä: Savenius , Henrik Gabriel s. 23.01.1754 Luopioisissa. Luopioisten kappalainen.
Äiti: Ståhlberg, Maria Charlotta

Lapset:

1) Henrik Gottlieb (katso taulu 22) s. 29.01.1818 Liperi. k. 10.06.1883 Sammatti. Filosofian maisteri.






- Taulu 20 -


8. sukupolvi

Kitunen, Antti (taulusta 17. Isä: Kitunen, Martti) s. 1770.


Lapset:
1) Markku
2) Aaro (katso taulu 23)
3) Loviisa (katso taulu 24)





- Taulu 21 -


8. sukupolvi

Tuomaanpoika, Heikki, Sipilä (taulusta 18. Isä: Matinpoika, Tuomas) s. 31.12.1755 Ähtäri. k. 02.08.1809 Ähtäri, rintatauti. Sipilän tilan isännyys 1784-1809, teksti !.

Talollinen Heikki Tuomaanpoika, s. 31.12.1755, ja kuollut 2.8.1809 rintatautiin, hän solmi avioliiton Maria Erkintyttären kanssa, joka oli syntynyt 2.6.1754 ja kuollut 7.5.1824 tuntemattomaan tautiin. Heikin isännyyskausi oli vuosina 1784-1809. Tuonnempana palataan Mäkisipin tilan alueelta säilyneeseen vanhimpaan karttaan vuodelta 1791; mainitussa kartassa on myös merkittynä Mäkisipin tilan alueella ollut sotilastorppa, jonka rauniot ovat vieläkin paikallistettavissa. Tässä sotilastorpassa kuoli 4.2.1795 sotilaanleksi Maria Erkintytär jättäen jälkeensä pojan Erkin ja tyttären Annan. Lasten holhoojaksi määrättiin silloinen Mäkisipin isäntä Heikki Tuomaanpoika. Sukutietotekniikka r.y. s. 12.5.1780, Sipilä Henrik Thomasson Maria Ericsdr. = Sophia 22.3.1782, Sipilä Henrik Thomasson Maria Ericsdr. = Lisa 1790, Sipilä Henrik Thomasson Maria Ericsdr. = Caisa Sotilaanleski Maria Erkintyttären perunkirja vuodelta 1795. Maria Erkintyttären alaikäisten lapsien holhoojaksi on määrätty talollinen Heikki Tuomaanpoika Mäkisipi s. 31.12.1755, jonka omakätinen puumerkki "M" on kakkossivun alalaidassa Perunkirjoitus on pidetty 24.7.1795 nimismies Bergströmin, sekä lautamiesten Erkki Nysälän ja Yrjö Hyvösen toimesta. Ensimmäisen sivun keskivaiheilla mainitaan "Bonden Henrie Sipiläin" (aiemmassa tekstissä Mäkisipilä). Sivun alaosassa aikaa omaisuusluettelo hopeaesineistä. Viimeisen sivun alalaidassa on Heikki Tuomaanpojan nimi ja omakätien puumerkki.

Sukutietotekniikka r.y. s. 12.5.1780, Sipilä Henrik Thomasson Maria Ericsdr. = Sophia 22.3.1782, Sipilä Henrik Thomasson Maria Ericsdr. = Lisa 29.7.1784, Sipilä Henrik Thomasson Maria Ericsdr. = Ericus 13.5.1786, Sipilä Henrik Thomasson Maria Ericsdr. = Eva 19.2.1788, Sipilä Henrik Thomasson Maria Ericsdr. = Maria 1790, Sipilä Henrik Thomasson Maria Ericsdr. = Caisa 13.3.1793, Sipilä Henrik Thomasson Maria Ericsdr. = Anna

1. puoliso Erkintytär, Maria s. 02.06.1754. k. 07.05.1824.

Lapset:

1) Erkki (katso taulu 25) s. 28.07.1784. k. 1831. Teksti !.
2) Heikki s. 1793.






- Taulu 22 -


8. sukupolvi

Perander, Henrik Gottlieb (taulusta 19. Isä: Perander, Nils Johan) s. 29.01.1818 Liperi. k. 10.06.1883 Sammatti. Filosofian maisteri.

Vaeinolaenniemi. Kuvaelma aesken mennestae ajasta. Turku 1862. G.W.Wilen. 52 sivua. nimimerkki: H.G.P. Ylioppilas Porvoon lukio 1835, filosofian maisteri 1840. Kuopio 1844-1846, 1848-1880.

1. puoliso Perander, Johanna Sofia, Nilsson k. 1859.





- Taulu 23 -


9. sukupolvi

Kitunen, Aaro (taulusta 20. Isä: Kitunen, Antti)


Lapset:
1) Aapo (katso taulu 26)
2) Aaro2





- Taulu 24 -


9. sukupolvi

Kitunen, Loviisa (taulusta 20. Isä: Kitunen, Antti)

1. puoliso Korhonen, Jussi

Lapset:

1) poika1 (katso taulu 27)






- Taulu 25 -


9. sukupolvi

Heikinpoika, Erkki (taulusta 21. Isä: Tuomaanpoika, Heikki) s. 28.07.1784. k. 1831. Teksti !.

Sukutietotekniikka r.y. 13.7.1812, Sipilä Eric Henricsson Caisa Mattsdr. = Eric 13.1.1814, Sipilä Eric Henricsson Caisa Mattsdr. = Abraham Carl 10.1.1817, Sipilä Eric Henricsson Caisa Mattsdr. = Eric 1.7.1823, Sipilä Eric Henricsson Caisa Mattsdr. = Johannes 8.6.1827, Sipilä Eric Henricsson Caisa Mattsdr. = Salomon Heikki Tuomaanpoikaa seurasi isäntänä hänen poikansa Erkki, joka oli syntynyt 28.7.1874 (ja kuollut 1831). Erkin puoliso oli Kaarina Matintytär (Catharina Maltsel), joka oli syntynyt 7.12.1785 ja kuollut 15.4.1857.

Sukutietotekniikka r.y. s. 13.3.1793, Sipilä Eric Henricsson Caisa Mattsdr. = Anna 13.7.1812, Sipilä Eric Henricsson Caisa Mattsdr. = Eric 13.1.1814, Sipilä Eric Henricsson Caisa Mattsdr. = Abraham Carl 10.1.1817, Sipilä Eric Henricsson Caisa Mattsdr. = Eric 1.7.1823, Sipilä Eric Henricsson Caisa Mattsdr. = Johannes 8.6.1827, Sipilä Eric Henricsson Caisa Mattsdr. = Salomon

1. puoliso Matintytär, Kaarina s. 07.12.1785. k. 15.04.1857.

Lapset:

1) Heikki (katso taulu 28) s. 26.04.1809. k. 23.10.1872 Ähtärin Sipilässä. Talollinen.
2) Aabraham s. 1814.
3) Kalle (katso taulu 29) s. 1814.
4) Erkki (katso taulu 30) s. 1817.
5) Johannes s. 1823.
6) Salomo s. 1827.






- Taulu 26 -


10. sukupolvi

Kitunen, Aapo (taulusta 23. Isä: Kitunen, Aaro)


Lapset:
1) Heikki Viimeinen Kitusen isäntä.
2) Anna
3) Miina
4) Aina





- Taulu 27 -


10. sukupolvi

Korhonen, poika1 (taulusta 24. Äiti: Kitunen, Loviisa)


Lapset:
1) Heikki Kirjoitti kirjan Martti Kitunen.





- Taulu 28 -


10. sukupolvi

Sipilä, Heikki, Erkinpoika (taulusta 25. Isä: Heikinpoika, Erkki) s. 26.04.1809. k. 23.10.1872 Ähtärin Sipilässä. Talollinen.

Heikki Erkinpoika Sipilä, s. 26.4.1809 solmi avioliiton 2.1.1833 keuruulaissyntyisen Judith Juhontyttären kanssa. Judithin sukutaustasta on paikal- laan kertoa, että hän syntyi Keuruulla elokuun 24 p:nä 1813 talollisen Juho Heikinpojan ja puolisonsa Kaisa Liisa Pekantyttären lapsena Rajalan tilalla. Juho Heikinpoika Rajala oli syntynyt 8.3.1790 ja solminut avioliiton Kaisa Liisansa (joka oli syntynyt 25.1.1793) kanssa 30.6.1811. Kaisa Liisa Pekantyttären vanhemmat olivat Pekka Tuomaanpoika, syntynyt 9.6.1761 ja puolisonsa Kaisa Martintytär (Mårtensd.), syntynyt 7.1.1767. Talollinen Heikki Erkinpoika Sipilä kuoli Ähtärin Sipilässä 23.10.1872 ja hänen puolisonsa Judith 18.1.1899. Tästä avioliitosta syntyivät ne 11 lasta, joista tämä tutkimus on laajennettu käsittämään kaikki ne henkilöt, jotka ovat kyseisten lasten jälkeläisiä. Seuraavassa tämä lähtökohtasisarusjoukko: Ennen uusimman aikajakson genealogista selvittelyä lienee paikallaan silmäys myös Mäkisipin tilan kameraalisiin asioihin ja ennen kaikkea vuoden 1791 karttaan. On paikallaan selvittää aluksi mitä ymmärretään ns. perintömaalla ja kruununmaalla. Kuningas Kustaa Vaasan hallituskaudella, 1500-luvun alku- puoliskolla, omaksuttiin sellainen juridinen näkemys, että pääpiirteissään, eräitä poikkeuksia lukuunottamatta, kaikki maa oli kruunun omaisuutta ja talolliset olivat näin tavallaan kruunun lampuoteja. Vuoden 1723 valtiopäivät päättivät, että talonpojille annetaan oikeus ostaa koko tilansa tai osa sitä tietyllä rahamäärällä omakseen eli ns. perintömaaksi. Sikäli, jos vain osa tilaa, niinkuin useimmiten tapahtui, ostettiin perinnöksi jäi toinen osa luonnollisesti kruunun maaksi. Kuningas Kustaa 111:n hallituskaudella perinnöksiostoa helpotettiin. Vuonna 1789 Kustaa III antoi ns. Yhdistys- ja vakuuskirjan, jonka myötä perinnöksiostot lisääntyivät. Mäkisipin tilasta on 1/3 manttaalia ostettu perinnöksi suhteellisen varhain, tarkasti sanottuna 22.2.1762. Tätä julkaisua kirjoitettaessa ei kyseisen perinnöksiostoasiakirjan tilattuja jäljennöksiä ole vielä saapunut Tukholmasta Ruotsin Valtionarkistosta. Kaikki Ruotsin vallan aikaiset, siis vuoteen 1809, perinnöksiostoasiakirjat ovat Ruotsissa ja myöhäisemmät Helsingissä, Valtionarkistossa, Senaatin arkiston yhteydessä.

1. puoliso Juhontytär, Judith s. 24.08.1813 Keuruu. k. 18.01.1899 Ähtäri. Vihitty: 02.01.1833.
"Ähtärin Sipilän suku" Judithin sukutaustasta on paikallaan kertoa, että hän syntyi Keuruulla elokuun 24 p:nä 1813 talollisen Juho Heikinpojan ja puolisonsa Kaisa Liisa Pekantyttären lapsena Rajalan tilalla. Juho Heikinpoika Rajala oli syntynyt 08.03.1790 ja solminut avioliiton Kaisa Liisansa (joka oli syntynyt 25.01.1793) kanssa 30.06.1811. Kaisa Liisa Pekantyttären vanhemmat olivat Pekka Tuomaanpoika, syntynyt 09.06.1761 ja puolisonsa Kaisa Martintytär (Mårtensd.), syntynyt 07.01.1767.

Isä: Rajala, Juho, Heikinpoika s. 08.03.1790. Talollinen Keuruulta, Rajalan tila.
Äiti: Rajala, Kaisa Liisa, Pekantytär s. 25.01.1793. Keuruu, Rajalan tila.

Lapset:

1) Otto Heikki (katso taulu 31) s. 02.06.1834 Ähtäri. k. 05.02.1917 Ähtäri.
2) Juho Obadias (katso taulu 32) s. 27.12.1835.
3) Katariina Vilhelmiina (katso taulu 33) s. 12.02.1838. Perhe asui Hankaveden kylän Saarimäen tilalla.
4) Aleksanteri (katso taulu 34) s. 21.03.1840. k. 19.04.1927.
5) Maria Matilda (katso taulu 35) s. 26.03.1842. II pso Erkki Esaias.
6) Erkki (katso taulu 36) s. 10.04.1844. "kirjoitustaitoinen".
7) Judith (katso taulu 37) s. 14.02.1847.
8) Hanna (katso taulu 38) s. 20.12.1848.
9) Anna (katso taulu 39) s. 04.12.1850.
10) Elisabeth (katso taulu 40) s. 23.12.1852.
11) Amanda (katso taulu 41) s. 16.03.1855.






- Taulu 29 -


10. sukupolvi

Sipilä, Kalle (taulusta 25. Isä: Heikinpoika, Erkki) s. 1814.


Lapset:
1) Kaarle Kustaa s. 1838.
2) Herman s. 1839.





- Taulu 30 -


10. sukupolvi

Hiippu, Erkki (taulusta 25. Isä: Heikinpoika, Erkki) s. 1817.


Lapset:
1) Erkki s. 1856.





- Taulu 31 -


11. sukupolvi

Ala-Sipilä, Otto Heikki, Heikinpoika (taulusta 28. Isä: Sipilä, Heikki) s. 02.06.1834 Ähtäri. k. 05.02.1917 Ähtäri.

1. puoliso Sipilä, Eeva Kustaava, Eliaantytär s. 30.12.1836 Kuortane. k. 27.03.1914 Ähtäri. Vihitty: Kuortane.

Lapset:

1) Juho (katso taulu 42) s. 19.02.1867 Ähtäri. k. 14.11.1898 Ähtäri.






- Taulu 32 -


11. sukupolvi

Sipilä, Juho Obadias, Heikinpoika (taulusta 28. Isä: Sipilä, Heikki) s. 27.12.1835.

Juho Heikinpojan kohdalla on rippikirjoissa erillismerkintä siitä, että hän on ollut kirjoitustaitoinen. Perhe, johon kuului 8 lasta, asui 1900- luvun alussa Peränteen kylän Sipilän tilalla.

1. puoliso Sipilä, Elisabet, Heikintytär s. 02.03.1836.

Lapset:

1) Vilhelmiina (katso taulu 43) s. 14.10.1863.
2) Herman s. 11.04.1866. k. 14.09.1869.
3) Heikki s. 27.05.1868.
Ollut Huittisten kuuromykkäkoulussa vuoden 1890 tienoilla sekä solminut avioliiton 16.11.1891 muuttaen samalla Vaasaan.
4) Juho (katso taulu 44) s. 10.12.1869.
5) Aleksanteri (katso taulu 45) s. 21.06.1871.
6) Emil (katso taulu 46) s. 16.01.1873.
7) Hilda Karoliina (katso taulu 47) s. 20.09.1875. Perhe muutti Amerikkaan 21.11.1905.
8) Karl Alfred (katso taulu 48) s. 22.05.1877. Lapsia 10.






- Taulu 33 -


11. sukupolvi

Saarimäki, Katariina Vilhelmiina, Sipilä (taulusta 28. Isä: Sipilä, Heikki) s. 12.02.1838. Perhe asui Hankaveden kylän Saarimäen tilalla.

1. puoliso Saarimäki, Kustaa, Heikinpoika s. 21.07.1835. Perhe asui Hankaveden kylän Saarimäen tilalla. Vihitty: 27.07.1858.

Lapset:

1) Maria s. 06.09.1856. k. 21.06.1865.
2) Heikki (katso taulu 49) s. 12.04.1863. "kirjoitustaitoinen".
3) Aleksanteri s. 30.12.1865.
4) Jemina (katso taulu 50) s. 10.08.1867. Muutti Saarimäkeen Pihlajavedelta 1884.
5) Karolina Vilhelmina s. 12.05.1869. Muutti Tampereelle 02.11.1891.
6) Hilda Emilia (katso taulu 51) s. 16.05.1872. Aviopari asettui asumaan Peränteen kylän Isomäen 2/9 manttaaliselle tilalle.
7) Karl Alfred s. 16.04.1876.
8) Maria Judit s. 10.03.1878.






- Taulu 34 -


11. sukupolvi

Sipilä, Aleksanteri, Heikinpoika (taulusta 28. Isä: Sipilä, Heikki) s. 21.03.1840. k. 19.04.1927.

1. puoliso Sipilä, Anna Sohvi, Heikintr s. 21.06.1840. k. 30.10.1906. Vihitty: 07.08.1964.

Lapset:

1) Amalia Maria (katso taulu 52) s. 03.06.1865.
2) Kalle Vihtori (katso taulu 53) s. 29.06.1869.
3) Santeri (katso taulu 54) s. 06.01.1872.
4) Elina (katso taulu 55) s. 28.03.1874. k. 16.02.1935 haudattu Ähtäri.
5) Juho Alfred (katso taulu 56) s. 13.06.1876.
6) Adiel (katso taulu 57) s. 24.10.1878. Maanviljeliä Parkanossa.
7) Judith (katso taulu 58) s. 12.12.1883.






- Taulu 35 -


11. sukupolvi

Isomäki, Maria Matilda, Sipilä (taulusta 28. Isä: Sipilä, Heikki) s. 26.03.1842. II pso Erkki Esaias.

1. puoliso Isomäki, Juho Kustaa, Heikinpoika s. 20.03.1832. k. 12.08.1869. Vihitty: 16.07.1861.

Lapset:

1) Karl Kustaa s. 02.04.1862.
Muutti Pihlajavedelle 1879, hänen saapumismerkintääsä ei kuitenkaan näy Pehlajaveden kirkkoherranviraston lähteissä.
2) Heikki s. 07.01.1864. Muutti Virroille 1884.
3) Vilhelmiina s. 12.05.1866. Muutti Virroille 1882.
4) Amanda Karoliina s. 18.05.1869.


2. puoliso Esaias, Erkki s. 28.01.1841.

Lapset:

1) Iida Maria s. 01.10.1871. k. 08.02.1879.
2) Hulda s. 23.03.1874. Muutti Lehtimäelle 1894.
3) Matilda s. 20.05.1876. Muutti Pihlajavedelle 18.12.1893 ja takaisin Ähtäriin 1895.
4) Aleksander s. 10.09.1877.
5) Anna Judith s. 13.12.1880. k. 13.02.1881.
6) Maria s. 15.05.1881. k. 16.09.1883.
7) Adiel s. 27.09.1883. Muutti Vaasaan 09.04.1902.






- Taulu 36 -


11. sukupolvi

Sipilä, Erkki, Heikinpoika (taulusta 28. Isä: Sipilä, Heikki) s. 10.04.1844. "kirjoitustaitoinen".

1. puoliso Sipilä, Vilhelmiina, Heikintytär s. 30.04.1849. Vihitty: 1870.

Lapset:

1) Heikki Verner s. 21.01.1871.
2) Angelika Emilia (katso taulu 59) s. 05.09.1873. Muutti Virroille 11.11.1894.
3) Erkki s. 23.02.1875. k. 01.10.1883.
4) Juho Obadias s. 18.06.1877.
5) Anna Judith s. 30.06.1879.
6) Aleksanteri Mikko s. 27.09.1881.
7) Emil s. 21.10.1883.
8) Miina Karoliina s. 13.06.1886.
9) Tuure Kustaa s. 25.04.1888.
10) Senia Selina s. 03.09.1891.






- Taulu 37 -


11. sukupolvi

Riihimäki, Judith, Sipilä (taulusta 28. Isä: Sipilä, Heikki) s. 14.02.1847.

1. puoliso Riihimäki, Juho, Juhonpoika s. 24.07.1844. Vihitty: 26.10.1866.

Lapset:

1) Karl Viktor s. 07.09.1867. k. 26.07.1868.
2) Emil Aleksanteri s. 15.10.1869. k. 02.11.1869.
3) Juho Fredrik s. 19.05.1872. Muutti Paimioon 11.08.1900.
4) Maria s. 19.02.1875.
5) Karl Viktor (katso taulu 60) s. 03.02.1877. Muutti Kuopioon 15.04.1903.
6) Herman s. 05.02.1881. Muuttanut 23.03.1904.






- Taulu 38 -


11. sukupolvi

Wassi, Hanna, Kukkeemäki (taulusta 28. Isä: Sipilä, Heikki) s. 20.12.1848.

Avioituessaan Hanna muutti Kukkamäkeen, joka oli tuolloin Hankaveden kylän talo n:o 8.

1. puoliso Kukkeemäki, Erkki, Yrjönpoika s. 07.01.1847. k. 12.04.1875. Vihitty: 09.07.1869.

Lapset:

1) Herman (katso taulu 61) s. 16.04.1870.
2) Maria (katso taulu 62) s. 09.05.1873.
3) Miina s. 30.09.1875.


2. puoliso Wassi, Aristarkus, Hermanninpoika s. 04.08.1854.

Lapset:

1) Eveliina s. 02.06.1881.
2) Karl Edvard s. 29.11.1882.
3) Hilda Lovisa s. 03.08.1884.
4) Aina Johanna s. 17.01.1886.
5) Santeri s. 18.07.1888.
6) Henrik Aristarkus s. 25.12.1889.
7) Vihtori Alfred s. 20.12.1891.






- Taulu 39 -


11. sukupolvi

Kangasniemi, Anna, Sipilä (taulusta 28. Isä: Sipilä, Heikki) s. 04.12.1850.

Anna muutti Virroille 25.04.1871 Uuraisten kylän Ala-Kangasniemen tilalle miniäksi

1. puoliso Matinpoika, Herman s. 00.12.0000 Virrat. k. 03.10.1895 Virrat.

Lapset:

1) Aabraham (katso taulu 63) s. 01.12.1877. Kangaskauppias.
2) Anna Amanda (katso taulu 64) s. 15.10.1875.
3) Herman s. 22.03.1882. k. 25.04.1882.
4) Heikki s. 09.01.1880.
5) Aina Maria s. 10.07.1872. k. 28.04.1873.
6) Alma Vilhelmiina s. 24.01.1874.
7) Lempi Karoliina s. 09.04.1883.
8) Juho s. 30.04.1887. k. 22.09.1888.
9) Lauri Evert s. 22.02.1889. k. 18.03.1889.
10) Edward Feelix s. 14.01.1894.






- Taulu 40 -


11. sukupolvi

Mähönen, Elisabeth, Sipilä (taulusta 28. Isä: Sipilä, Heikki) s. 23.12.1852.

muutti Pihlajavedelle 21.11.1869 solmien samalla avioliiton Matti Mähösen kanssa. Aviopari asettui asumaan Pihlajaveden kylän tilalle n:o 13, joka oli Innonmäki

1. puoliso Mähönen, Matti, Juhonpoika s. 14.12.1849 Töysä. Vihitty: 21.11.1869.

Lapset:

1) Karl Viktor (katso taulu 65) s. 27.03.1871.
2) Alina Vilhelmiina s. 21.07.1874. Muutti Ähtäriin 1897.
3) Arvid Johannes s. 13.06.1877.
4) Alfrid Evert s. 07.04.1881.
5) Onni Mathias s. 21.10.1893.






- Taulu 41 -


11. sukupolvi

Kangasaho, Amanda, Sipilä (taulusta 28. Isä: Sipilä, Heikki) s. 16.03.1855.

Puoliso Matti oli Amandan siskon Annan s. 04.12.1850 miehen Hermanni Matinpojan veli

1. puoliso Kangasaho, Matti, Matinpoika s. 12.09.1852 Virtain pitäjän Ala-Kangasniemen tilalla. Vihitty: 09.04.1877.

Lapset:

1) Juha Heikki s. 08.05.1877. k. 10.01.1884.
2) Ilma Maria s. 22.03.1879. Muutti Pihlajavedelle 10.12.1898.
3) Lyydia Anna s. 12.12.1880.
4) Vilhelmiina s. 20.03.1883.
5) Manu s. 12.03.1885.
6) Heta Josefina s. 28.09.1887.
7) Sulo Henrik s. 20.12.1889.
8) Lauri Matias s. 13.08.1892.
9) Helmi Amanda s. 18.01.1895.
10) Ruusa Evelina s. 24.01.1898.






- Taulu 42 -


12. sukupolvi

Ala-Sipilä, Juho, Otonpoika (taulusta 31. Isä: Ala-Sipilä, Otto Heikki) s. 19.02.1867 Ähtäri. k. 14.11.1898 Ähtäri.

1 Otto Heikki Heikinpoika s. 2.6.1834, hän solmi avuioliiton Eeva Kustaava Eliaantyttären kanssa, joka oli syntynyt 30.12.1836 Kuortaneella, jossa vihkiminen myös suoritettiin. Otto Heikinpoika kuoli Ähtärissä lähes 83 vuotiaana 5.2.1917. Eeva Kustaava, eli melko iäkkääksi hänkin, kuollen 27.3.1914 Tästä avioliitosta syntyivät seuraavat lapset: 1. Juho Otonpoika s. 19.2.1867, solmi avioliiton 1889 Hilda Elina Matintyttären kanssa, joka oli syntynyt 22.1.1872. Tästä avioliitosta syntyi seuraavat lapset: Helmi Eulaalla s. 12. 2.1890 Jenny Kustaava s. 23.10.1891 Ester Sofia s. 6. 5.1894 Anna Elina s. 30. 1.1896 Maria s. 15. 4.1897 Otto ja Kustaava. Takarivissä vas. Juhon lapset: Maija, Anni, Esteri, Jenny ja Helmi. Edessä Santerin ja Hildan lapset: Kaisa, Suoma, Auli ja Kauno. Kuv. 1910. Juho Otonpoika (s. 1867) kuoli suhteellisen nuorena, 31 vuotiaana, 14.11.1898. Juhon leski Hilda Elina solmi uuden avioliiton 21.1.1900 Santeri Aleksanterinpojan kanssa, joka oli syntynyt 6.1.1872. Tästä avioliitosta syntyivät seuraavt lapset: (Katso Aleksanterin kohta).

1. puoliso Sipilä, Hilda Elina, Matintytär s. 22.01.1872. Vihitty: 1889.

Lapset:

1) Helmi Eulaalia s. 12.02.1890.
2) Jenny Kustaava s. 23.10.1891.
3) Esteri Sofia s. 06.05.1894.
4) Anna Elina s. 30.01.1896.
5) Maria s. 15.04.1897.






- Taulu 43 -


12. sukupolvi

Inno, Vilhelmiina, Sipilä (taulusta 32. Isä: Sipilä, Juho Obadias) s. 14.10.1863.

1. puoliso Inno, Juho, Juhonpoika s. 31.08.1853.

Lapset:

1) Alma Maaria s. 15.01.1887.
2) Oskar Adiel s. 06.08.1888.
3) Hanna s. 19.07.1894.
4) Artur Alfred s. 02.11.1900.






- Taulu 44 -


12. sukupolvi

Sipilä, Juho, Juhonpoika (taulusta 32. Isä: Sipilä, Juho Obadias) s. 10.12.1869.

1. puoliso Sipilä, Hilda Maria, Santerintytär s. 08.03.1876. Vihitty: 18.06.1898.

Lapset:

1) Tauno Emil s. 23.12.1898.
2) Paavo Johannes s. 15.11.1900.
3) Saimi Matilda s. 15.04.1903.






- Taulu 45 -


12. sukupolvi

Sipilä, Aleksanteri, Juhonpoika (taulusta 32. Isä: Sipilä, Juho Obadias) s. 21.06.1871.

1. puoliso Sipilä, Maria, Iisakintytär s. 28.10.1870. Vihitty: 13.07.1895.

Lapset:

1) Jaakko Maurits s. 03.11.1893.
2) Wilho Aleksander s. 24.11.1895.
3) Rauha Wilhelmiina s. 16.05.1900.
4) Saimi Maria s. 16.11.1902.






- Taulu 46 -


12. sukupolvi

Sipilä, Emil, Juhonpoika (taulusta 32. Isä: Sipilä, Juho Obadias) s. 16.01.1873.

Emilin kohdalla on rippikirjoissa merkintä muutosta Amerikkaan 1900- luvun alussa.

1. puoliso Sipilä, Maria, Juhontytär s. 28.10.1879. Vihitty: 29.12.1900.

Lapset:

1) Alli Elisabet s. 02.03.1902.
2) Niilo Johannes s. 13.11.1904.






- Taulu 47 -


12. sukupolvi

Puntanen, Hilda Karoliina, Sipilä (taulusta 32. Isä: Sipilä, Juho Obadias) s. 20.09.1875. Perhe muutti Amerikkaan 21.11.1905.

1. puoliso Puntanen, Matti s. 25.09.1875. Perhe muutti Amerikkaan 21.11.1905. Vihitty: 02.02.1900.

Lapset:

1) Toivo Johannes s. 17.05.1900. Perhe muutti Amerikkaan 21.11.1905.
2) Eino Matias s. 23.01.1902. Perhe muutti Amerikkaan 21.11.1905.






- Taulu 48 -


12. sukupolvi

Sipilä, Karl Alfred, Juhonpoika (taulusta 32. Isä: Sipilä, Juho Obadias) s. 22.05.1877. Lapsia 10.

1. puoliso Sipilä, Lyydia, Isomäki Lapsia 10. Vihitty: 10.08.1906.





- Taulu 49 -


12. sukupolvi

Saarimäki, Heikki (taulusta 33. Äiti: Saarimäki, Katariina Vilhelmiina) s. 12.04.1863. "kirjoitustaitoinen".

1. puoliso Saarimäki, Jemina, Otontytär s. 10.08.1867. Muutti Saarimäkeen Pihlajavedelta 1884. Vihitty: 00.07.0000.
Isä: Saarimäki, Kustaa, Heikinpoika s. 21.07.1835. Perhe asui Hankaveden kylän Saarimäen tilalla.
Äiti: Saarimäki, Katariina Vilhelmiina, Sipilä s. 12.02.1838. Perhe asui Hankaveden kylän Saarimäen tilalla.

Lapset:

1) Toivo Ivar s. 20.08.1885.
2) Maria s. 11.03.1887.
3) Heikki s. 08.03.1889.
4) Ksenia Jemina s. 06.04.1891.
5) Lempi Elvira s. 28.08.1893.
6) Väinö Nikolai s. 22.02.1898.
7) Hilma Dagomar s. 05.07.1898.
8) Rauha Lydia s. 01.08.1900.
9) Helmi Emilia s. 16.05.1903.
10) Viljo Artturi s. 29.10.1905.






- Taulu 50 -


12. sukupolvi

Saarimäki, Jemina, Otontytär (taulusta 33. Äiti: Saarimäki, Katariina Vilhelmiina) s. 10.08.1867. Muutti Saarimäkeen Pihlajavedelta 1884.

1. puoliso Saarimäki, Heikki s. 12.04.1863. "kirjoitustaitoinen". Vihitty: 00.07.0000.
Isä: Saarimäki, Kustaa, Heikinpoika s. 21.07.1835. Perhe asui Hankaveden kylän Saarimäen tilalla.
Äiti: Saarimäki, Katariina Vilhelmiina, Sipilä s. 12.02.1838. Perhe asui Hankaveden kylän Saarimäen tilalla.

Lapset:

1) Toivo Ivar s. 20.08.1885.
2) Maria s. 11.03.1887.
3) Heikki s. 08.03.1889.
4) Ksenia Jemina s. 06.04.1891.
5) Lempi Elvira s. 28.08.1893.
6) Väinö Nikolai s. 22.02.1898.
7) Hilma Dagomar s. 05.07.1898.
8) Rauha Lydia s. 01.08.1900.
9) Helmi Emilia s. 16.05.1903.
10) Viljo Artturi s. 29.10.1905.






- Taulu 51 -


12. sukupolvi

Isomäki, Hilda Emilia, Saarimäki (taulusta 33. Äiti: Saarimäki, Katariina Vilhelmiina) s. 16.05.1872. Aviopari asettui asumaan Peränteen kylän Isomäen 2/9 manttaaliselle tilalle.

1. puoliso Isomäki, Kaarlo Viktor s. 12.01.1871. Aviopari asettui asumaan Peränteen kylän Isomäen 2/9 manttaaliselle tilalle.

Lapset:

1) Rauha Maria s. 26.11.1902.
2) Heikki Aleksanteri s. 11.09.1905.






- Taulu 52 -


12. sukupolvi

Ojala, Amalia Maria, Sipilä (taulusta 34. Isä: Sipilä, Aleksanteri) s. 03.06.1865.

1. puoliso Ojala, Leander s. 16.12.1866 Nivala. Vihitty: 07.10.1916.

Lapset:

1) Väinö Vihtori s. 17.01.1889.
2) Aleksanteri s. 08.04.1899.






- Taulu 53 -


12. sukupolvi

Sipilä, Kalle Vihtori, Aleksanterinpoika (taulusta 34. Isä: Sipilä, Aleksanteri) s. 29.06.1869.

1. puoliso Sipilä, Anna Ottilia, Vasikkaniemi s. 03.12.1873. Vihitty: 29.05.1891.

Lapset:

1) Laina Johanna s. 16.07.1892.
2) Helmi Elina s. 18.08.1894.
3) Eeva Maria s. 04.09.1896.
4) Anna Judith s. 13.11.1898.
5) Rauha Helena s. 18.06.1901.
6) Siviä Sofia s. 20.09.1903.
7) Toini Taimi Armias s. 11.01.1906.
8) Viljo Veikko Vihtori s. 28.10.1908.
9) Vieno Marjatta (katso taulu 66) s. 02.10.1909 Ähtäri. k. 02.10.2002 Lieto haudattu 20.10.2002 Liedon hautausmaa.
10) Armas Aleksanteri s. 06.03.1912.
11) Rauni Loviisa s. 25.08.1914.
12) Sirkka Kyllikki s. 27.03.1917.






- Taulu 54 -


12. sukupolvi

Sipilä, Santeri, Aleksanterinpoika (taulusta 34. Isä: Sipilä, Aleksanteri) s. 06.01.1872.

1. puoliso Sipilä, Hilda Elina, Kankimäki s. 22.01.1872.

Lapset:

1) Armas Adiel s. 23.03.1900.
2) Toini Katriina (Kaisa) s. 18.11.1902.
3) Kauno Aleksanteri s. 15.03.1905.
4) Auli Siviä s. 15.06.1907.
5) Suoma Helvi s. 29.01.1909.
6) Viljo Matias s. 29.01.1913.
7) Paavo Veikko s. 21.03.1918.






- Taulu 55 -


12. sukupolvi

Elo, Elina, Sipilä (taulusta 34. Isä: Sipilä, Aleksanteri) s. 28.03.1874. k. 16.02.1935 haudattu Ähtäri.

1. puoliso Elo, Eljas s. 16.02.1878 Laihia. k. 05.05.1956 Lapua haudattu 12.05.1956 Ähtäri. Ylijunailija *.
Elias Elo oli kotoisin Laihialta Jakkulan kylästä. "Vaasanpappa" muutti nimensä Ohlgrenista Eloksi. Osa Eliaksen sisaruksista ovat Ohlgreneja ja Elovaaroja. Laihialla asuu Ohlgren - nimisiä sukulaisia. Renki Elias Elo muutti 26.05.1896 Potilan Klipistä Nikolain kaupunkiin. (Vaasa) 23.05.1896 sisäänkirjoitettu Nikol. kaup. kirkonkirjoihin. Eljas Elo Elämäkertani Olen syntynyt Laihialla Jakkulankylässä 16.2.1878. Wanhempani olivat kristillismielisiä, varsinkin äitini, joka koetti vointinsa mukaan kasvattaa meitä kurituksessa ja Herran pelvossa. Meitä lapsia oli kaikkiaan 8, järjestyksessään minä olin 3:s. Minua vanhemmat veljet kuolivat tapaturman kautta, josta syystä minä jäin vanhimmaksi sisarusteni joukossa. Kotini oli köyhä, vanhempani olivat mäkitupalaisia. Siitä syystä jouduin aikaisin huolta pitämään elatuksestani sekä auttamaan vanhempiani elättämään sisariani, 9-vuotiaana aloitin virkaurani karjan paimenena. Syksyllä toin palkkani koskemattomana kotiini. Seuraavan talven kävin kiertokoulua, jossa ankaran opettajan johdolla opin auttavasti lukemaan. Kesän tullen rupesin jällen jatkamaan karjanpaimenen tehtäviä, kunnes taasen tuli talvi ja koulu aloitti toimintansa; menin jälleen kiertokouluun, jossa sitten opinkin jo auttavaksi lukumieheksi. Niin vartuin vähitellen ijässä, ja aloin vähitellen miettiä tulevaa elämän toimintaani. Kiertokoulussa oli minulle tullut selväksi lukemisen ja opiskelun suuri hyöty ja sitä mukaa kuin opin lukemaan, tulin huomaamaan, miten vähän minä vasta tiesin. Minussa syntyi palava halu päästä kansakouluun. Mutta kun koti oli köyhä, näytti se aivan mahdottomalta, ja varsinkin kun siihen aikaan vain varakkaat talolliset käyttivät lapsiansa kansakoulussa. Äitini sanoikin, että kun olen jo 12 vuoden vanha, täytyy minun jo mennä ajopojaksi, että voisin siten saadulla palkallani avustaa kotiani elatushuolissa. Kuitenkin kävi niin, että minä pääsin syksyllä kansakouluun, jossa innolla kuuntelin opettajan selityksiä siitä, kuinka isänmaamme on suuri ja kaunis, on tuhat järvinen. Puhe järvistä oli minulle outoa, sillä niitä en ollut nähnyt. Heti tein sen johtopäätöksen, että kun kasvan isommaksi, tulen matkustamaan sinne, missä on järviä ja korkeita kunnaita. Minä olin kasvanut Etelä-Pohjanmaalla, en ollut uneksinutkaan mitään järvistä, jokia vaan olin nähnyt, ja siitä oli minulla ikävä muisto: vanhin veljeni hukkui jokeen. Käytyäni 2 lukukautta kansakoulua ja opittuani kirjoittamaan ja jonkun verran laskemaan, oli minun taasen alettava ansaita. Tein raskasta talonpojan työtä koko kesän. Tuli taasen syksy ja toiset lapset aloittivat koulunkäyntinsä, mutta minä olin pakotettu jäämään pois koulusta. Olin ottanut kokovuoden pestin, ja niin alkoi minulle elämän huolet vieraan palveluksessa. Ikävällä mielellä jäin muistelemaan sitä aikaa, jolloin sain kansakoulussa olla ja ahmia syvällä mielenkiinnolla niitä tiedon alkeita, joita minäkin niin kipeästi tunsin kaipaavani. Näin palveltuani muutamia vuosia, tuli se aika, että minun tuli mennä rippikouluun. Tämä aika oli lapsuuselämäni ihanin, pidän sitä vieläkin tärkeimpänä kasvatuksenani, mitä olen tähän asti saanut. Hyvästä taidostani sain Pyhän amatun, ensimmäisen ehtoolliskäynnin muistoksi, jota olen säilyttävä läpi elämäni kalleimpana muistonani. Rippikoulun käytyäni astuin elämään täysioikeutettuna seurakunnan jäsenenä, ja siitä lähtien olenkin ollut poissa syntymäseurakunnastani. Laihialta muutin Waasaan ja tein jonkin ajan yhtä ja toista satunnaista työtä, kunnes menin Onkilahden konepajaan ja oli aikomukseni päästä sitä tietä veturinkuljettajaksi. Sukunimeni oli Ohlgrén, mutta suomalaisena miehenä en voinut pitää vieraskielistä kilpeä, siksi noin 17-vuotiaana muutin nimeni, josta lähtein se on ollut Elo: Elo nimen otin sen vuoksi, että jo silloin haaveilin elämäni olevan täynnä eloa ja toimintaa. Helsinkiin muutin v. 1898. Työskentelin siellä Kone ja Siltarakennustehtaalla. Iltaisin kävin Kallion kansakoululla ns. "iltakursseilla", jossa opiskelin yhden talven. Olin Helsingissä siihen aikaan, kun maamme perustuslait kumottiin tunnetulla Keisarillisella manifestilla, ja muistan miten kipeästi se minuunkin koski. Kenraalikuvernööri Bobrikow tuli Helsinkiin v. 1899, ja muistan varsin hyvin, kuinka ikkunat peitettiin valtakatujen varsilla, joita myöden kenraalikuvernöörin tie kulki, ja oli yleinen suru koko 2 maassa. Helsingissä ollessani syvennyin tarkemmin seuraamaan poliittisia virtauksia ja olen niitä siitä asti mielenkiinnolla tarkannut. Olin samaan aikaan tilaisuudessa seuraamaan tunnetun työväen johtomiehen, maisteri Matti Kurikan, esitelmiä ja "humpuuki"mielipiteitä. Helsingistä muutin takaisin Waasaan v. 1900. Waasassa menin harjoittelijaksi asemalle, ja sain kohta määräyksen vt. asemamieheksi Wesangan asemalle Jyväskylän tiellä. Olin siellä noin 6 kk, kun sain käskyn muuttaa samanlaiseen toimeen Korkeakoskelle, jossa olin 8 kuukautta. Sitten sain vakinaisen toimen Inhan asemalla Ähtärissä, jossa toimin 17 vuotta, so. parhaan osan miehuuteni päivistä. Inhassa menin naimisiin v. 1901 talontytär Eliina Sipilän kanssa. Lapsiparvi alkoi vähitellen lisääntyä ja meno sen mukaan. Palkkaa sain 55 mk kuukaudessa sekä vapaan asunnon ja lämmön. Palkan pienuus ja siitä johtuva puutteellinen elämä pani nuoren isän vakavasti ajattelemaan, mistä saadaan lisätuloja, mutta koskaan huolienkaan painavina ollessa en ole joutunut epätoivon tilaan, aina olen uskonut, että ponnistelemalla, yritteliäisyyteen turvautumalla päästään eteenpäin, ja "keksivä keinon löytää". Muistan, kun minä ostin ensimmäisen lehmän, kuulin että eräässä torpassa Töysässä oli 2 pian poikivaa lehmää myytävänä, päätin mennä ne ostamaan. Toisen hinta oli 75:- mk, toisen 125:-. Tarkastettuani molemmat päätin ostaa kalliimman, mutta minulla ei ollut rahaa kuin 75 mk. Pyysin torpan emäntää tuomaan lehmän asemalle, josta tiesin saavani lisää rahoja, lehmä tuotiin, hinta maksettiin ja minä olin iloinen, kun omistin ensimmäisen lehmän eläissäni. Lehmän nimi oli "Onnenkukka", aikanaan osoitti se, että nimi oli oikealla omistajalla, se antoi noin 17 litraa maitoa päivässä ja oli miellyttävä näöltään, myytäessä maksettiin siitä puolta enempi. Se oli ensimmäinen kauppa, jonka siihen asti olin tehnyt. Sittemmin olen tehnyt isompiakin kauppoja, joista voin sanoa, että minulla on ollut onni ja siunaus mukanani. Elämänhaluisena toimenmiehenä päätin rakentaa oman talon Inhan aseman läheisyyteen, kauniin Hankaveden rannalle. Näyttäessäni piirustusta vaimoni hymyili - ajatteli: kaunis on kuva, mutta millä köyhä laittaa? Wakuutin ennen "Mikkow" sinne mentävän asumaan, ja niin tapahtuikin. Oma talo olikin minulle suuresta merkityksestä, sillä minusta tulikin paikkakunnan huomattavimman "asioimiston" hoitaja. Muutenkin oli oma tilava taloni suuriarvoinen lisääntyneelle lapsiparvelle. Inhassa ollessani seurasivat sitten ne kiihkeät puolueajat, ja minä tietysti seurasin aikaani, sekä otin kaikella luonteeni tulisuudella osaa puolue-elämän taisteluun. Näinollen jouduin eduskuntaehdokkaaksi "suometarlaisten" listoilla, ja olin vähältä tulla valituksi, tulin ensimmäiseksi varamieheksi. Kaikessa työssä ja toimessa olin niin läheisesti kiintynyt Keski-Suomeen ja sen kauniiseen vaihtelevaan luontoon sekä harvinaisen ystävälliseen väestöön. En olisi sieltä milloinkaan pois lähtenyt, jollei lasteni koulunkäynti olisi tehnyt sitä välttämättömäksi. Maailmansodan puhjettua ja sitä seurannut ahdas aika, elintarvikesäännöstely ym. olivat seikkoja, jotka panivat vakavasti ajattelemaan, kun lapset olivat Waasassa koulussa, muuttoa sinne. Syksyllä v. 1917 tulikin aika, jolloin päätin muuttaa Waasaan. Raskasta oli muuttaa pois rakkaasta Inhasta hyvästä kodista, johon kaikki rakkaat muisto kohdistuivat, mutta lasten etu ja niiden tulevaisuutta etualalla pitäen päätös oli tehty. Waasaan saavuin taas historiallisella hetkellä. Rakkaan isänmaamme kohtalo oli äärimmäisen jännittynyt, oli ajan kysymys olemmeko me, lainkuuliaiset kansalaiset tässä maassa isäntiä, vaiko ainainen sortajamme ja niihin turvautuneet "punaistemme" villit laumat. Lämpimällä rakkaudella olen aina rakastanut isänmaatani, ja niinpä nytkin, kun vapautuksen hetki löi, olin ensimmäisten joukossa, jotka vapaaehtoisesti riensivät rintamalle, vapauttamaan uhattuja veljiä sekä karkoittamaan pois petomaista vainolaista isänmaamme kamaralta. Olen tässä lyhyin piirtein kuvannut ne suuntaviivat, joiden puitteissa on elämäni kulkenut. Ja toivon, että se menee eteenpäin yhtä onnellisesti kuin tähänkin asti, niiden moninaisten karien lomitse, josta ihmiselämässäkin on niin paljon surullisia kokemuksia. Eljas Elo Muistelmia vapaussodan ajoilta WSK oli se tunnusmerkki, jolla vapaan Suomen ensimmäiset soturit ilmaisivat itsensä. Oli 28 p. tammikuuta 1918, kun Waasan asukkaat klo 3.15 ap. heräsivät tuimaan kiväärien ja kuularuiskujen rätinään. Walkoinen kansa otti asian vakavalla velvoituksen tunteella vastaan. Suurin osa otti heti innolla osaa vapaustaisteluun, saattoi sanoa "joka mies kuin sotamies". Nyt oli tapahtunut kauan uneksittu Leijonan herääminen". Wapauden aamu oli koittanut, jotain suurta oli ilmassa. Ihmisillä oli yhtenäisyyttä, ei ollut kysymystä kielestä, kaikki olivat sotilaita, oltiin veljiä - yhteinen asia velvoitti. Innostavaa oli nähdä, miten joukko "maalaisia", varsinkin ympäristön saaristolaisia, joukkueissa - "patrulleissa" valkoinen nauha vasemmassa käsivarressa WSK tunnusteella varustettuna. Waasa muodostuikin sittemmin Suomen valkoisen valtion pääkaupungiksi, jossa järjestettiin joukko-osastoja ja lähetettiin rintamille tarpeen mukaan. Ensimmäinen joukko-osasto lähetettiin Oulua valloittamaan, toinen Warkauteen, kolmas Wilppulaan, jota myöhemmin vahvistettiin lisäjoukkojen lähetyksellä. Tuli sitten 24 p. helmikuuta, jolloin tuli lähteä isomman joukon, toisin sanoen WSK kokonaisuudessaan. Lähtöä hommattiin tulisella kiireellä, kyseltiin toisiltaan lähdetkö sinä jne., sillä lähtö oli vapaaehtoinen, nyt kuten aikaisemminkin. Kellon lähetessä 5 j.p.p. kokoonnuttiin lähtövalmiina kasarmille, kaikesta huomasi, että matka oli tavallisuudesta poikkeava. Tämän kirjoittaja oli yksi lähtijöistä. Kotiin jäi vaimo ja 6 alaikäistä lasta itkemään, koettivat kaikin mokomin estää matkaan lähtöä mm. sanoen, onhan niitä nuorempia, joilla ei ole isän velvollisuutta, eikä niin isoa perhettä, kuolet - tulet rammaksi siellä, kuka meistä sitten huolen pitää? Wastasin: Korkeudessa on Isä, joka pitää huolen yksin taivaan linnuistakin, mitä sitten ihmislapsista: Hiuskarvakaan ei putoa päästämme hänen tietämättään. Uskomme oli luja asiamme oikeuteen. Tunsimme ikään kuin omaavamme yliluonnolliset voimat puolellamme, ja ehkäpä se sitä olikin. Siitä tulimmekin kohta vakuutetuiksi, kun lähtömme alkoi kirkon edustalta ylös Hovipuistoa asemalle torvisoittokunnan soittaessa Waasan marssin, kirkonkellojen säestyksellä, sekä koko kaupungin ollessa saattajana, oli matkamme alku jo heti muodostunut harvinaisen juhlalliseksi. Asemalle saavuttua asetuttiin vaunuihin, ja heti sen jälkeen kajahutettiin reippaita isänmaallisia lauluja. Miehistö oli hyväntuulista ja kun juna lähti liikkeelle, viritti sotilassoittokunta voimakkaan marssin, väkijoukon huutaessa voimansa takaa "Eläköön Waasan pojat!" Pitkälle matkaa vielä kuului omaisten ja ystäväin sekä kaupunkilaisten eläköön ja hurraa -huudot. Näin jätettyämme kaupungin omaisineen ja ystävineen saavuimme asemalta toiselle, joille oli väkeä tungokseen asti saapunut lähtöämme katsomaan, miehistön ollessa hyvällä laulupäällä. Näin iloisin mielin ja reippaina saavuimme Seinäjoelle, jossa silloin päämaja sijaitsi. Siellä otti soittokunta meidät soitolla vastaan. Täällä saimme kuulla monen hyvän ystävän ja tuttavan kaatuneen rintamalla. Wasta nyt saimme tiedon, mille rintaman osalle meitä aijottiin viedä. Matkan suunnaksi oli määrätty Kauhajoki - Satakunta. Seinäjoelta lähdettiin parin tunnin odotuksen jälkeen ja saavuttiin Kauhajoelle klo 2 ap. Yötä vietimme vaunuissamme miten parhaiten osasimme, kylmä oli, ei nukkumisesta puhettakaan. Näin saimme heti alussa tottua sotilaselämän varjopuoliin. Aamu valkeni, ja me laskeuduimme alas vaunuistamme ja juoksimme minkä käpälästä läksi lämpimiksemme. Toista oli sentään, kun Kauhajoelta lähdettiin Kankaanpäätä kohden. Kauhajokelaiset olivat varanneet toistasataa km pitkälle matkalle asianmukaiset varusteet, kuten hyvät hevoset ja isolla laatikolla varustetut reet. Laatikot olivat heinillä täytettyinä, suuri hirven talja oli heinäin päällä, lämpimät vällyt olivat peitteeksi ja vielä oli turkkeja varalle, jos ei miehistöllä itsellään sattunut olemaan. Kiitos siitä Kauhajoen kunnan isännille: mainitut isännät varustivat meitä kuin omia poikiaan matkalle. Täällä myöskin tulimme huomaamaan, kuinka suuri ja voimakas oli se kansan liike, jonka asiaa mekin olimme menossa puoltamaan. Komea olikin se joukko, joka Kauhajoen asemalta nähtiin helmikuun 25 p. klo 11 ap. lähtevän liikkeelle: noin 300 hevosta, joihin sijoitettiin 800 miestä, kaksi tykkiä, 4 kuormaa kuularuiskuja, 12 kuormaa patruunoita, sotilaskenttäkeittiö, ambulanssi jne. Tykit, kuularuiskut ja ammukset olivat sijoitetut "karavaanin" keskelle. Unhottumattomasti painui varmaankin jokaisen mieleen se uljas sotilaallinen ryhti, jota osoittivat ensimmäisen kansakoulun oppilaat, jonka sivu osuimme menemään. Pienokaiset olivat opettajattarensa johdolla asettuneet vasemman puolen tietä riviin tehden kunniaa sotilaalliseen tapaan. Oli siinä tyttöjä ja poikia terävä katse seivästettynä meihin, josta näkyi syvä kunnioituksen tunne meitä kohtaan ja erittäinkin sitä asiaa, jonka puolesta olimme omat pienokaisemme kotiin jättäneet. Matkamme sujui hupaisasti; päivä oli mitä ihanin, yöllä taasen oli kirkas kuutamo. Näytti siltä, että luontokin suosi matkaamme. Olimme varmasti vakuutettuja matkamme onnistumisesta, ja iloista laulun hurinaa kuului pitkin matkaa. Niin saavuttiin yömajaan Honganjoen kansakoululle. Honganjoella saatuamme lämmintä ruokaa ja vähän levättyämme jatkoimme matkaamme Kankaanpään kirkolle, jossa majoituimme kansakoululle. Siellä olimme viikon päivät ahkerasti harjoitellen sotaisia tehtäviä. Kansanopistolla saimme hyvää, maukasta ja virkistävää ruokaa. Siellä opistolla teimme sotilasvalan luvaten puolustaa Suomen tasavaltaa viimeiseen hengenvetoon saakka, jonka moni toveri pian oli osoittava. Tuli maaliskuun 2 p. Meille ilmoitettiin, että huomenna saamme ensimmäisen tulikasteen. Insin. Elovaara luki iltarukouksen syvän hiljaisuuden vallitessa. Näytti siltä, että jokainen käsitti tilanteen vakavuuden, yksi pojista tuli pelosta sairaaksi, kun aamulla 5 aikaan lähdettiin sotatoimiin. Lähelle Susikoskea saavuttaessa hajaannuttiin molemmin puolin maantietä. WSK III k, johon minäkin kuuluin, sai kunnian muodostaa äärimmäisen hyökkäysrintaman. Sitten alkoi punaisten puolelta kiivas ammunta, tuli kuulia niin, että ilma rätisi. Kuulasateesta huolimatta menimme eteenpäin siksi, kunnes tuli aukea vainio eteemme. Meitä komennettiin alas pitkäkseen, sillä punikkien kuularuiskutuli oli nyt kohdistettu meihin. Tuli oli niin tuima, että lumi savuna ympärillämme pöllysi. Meiltä kaatui tässä heti muutamia miehiä, mm. joukkuepäällikkö Järvelä sai silmänräpäyksessä surmansa. Lehtori Järvelän kaatuminen koski meihin kipeästi; niin rakastettu hän oli, että hyökkäsimme ylös ja vinhaa vauhtia eteenpäin. Punaisten ammunta kiihtyi nyt äärimmilleen, mutta me hypimme kilvan vahvassa lumessa eteenpäin. Tällä välin oli II k tehnyt kiertoliikkeen punaisten sivustalle, josta oli seurauksena punaisten kiireellinen pako. Ajoimme voimakkaasti heitä takaa ja valloitimme Lavian kirkonkylän. Taistelua oli kestänyt 7 tuntia ja taistelun tauottua oli alettava täydellinen pesän selvitys. Asetettiin tarkka vahdinpito ja muutenkin oli tarkastettava, olisiko vihollisia vielä kylässä. Näin järjestettyämme asiamme jäimme Lavian herroiksi, jota punaiset monilla uudistetuilla hyökkäyksillään yrittivät turhaan meiltä takaisin valloittaa. Mieltä liikuttavaa oli nähdä miten lavialaiset ottivat meitä vastaan. Kuten tunnettua, käytettiin valkoista vaatetta hyökätessä, ettei vihollinen huomaisi niin tarkkaan etenevän joukon liikkeitä. Eräskin emäntä sanoi kun halasi itkusilmin poikia: "Olette kuin taivaan enkeleitä valkoisissa puvuissanne!" Täältä teimme useita partioretkiä Kiikaisiin Suodenniemelle ym. Toisinaan jouduimme kierrokseen vihollisten keskelle niin, että saimme olla syömättä vuorokausikaupalla. Sitten kyllä ruoka maistui, kun päästiin omien luokse. Niin, sota on sotaa, on puutetta monenmoista, sotamiehen tulee kaikki kestää ja olla vielä urhoollinen. Ei tule kysymykseen, oletko tarpeeksi levännyt, oletko hiljan syönyt, kun vihollinen hyökkää, ole aina valmis. Toisinaan sattuu niin, että juuri olet tullut etuvartiovahdista, yön olet viettänyt siellä, aamiainen on valmis, nälkä on, tulee vihollisen kranaatti, joka ilmoittaa hyökkäyksen aletuksi: juokse kiireesti etuvarustukseen, makaa siellä jo ennestään märissä vaatteissa syömättä, juomatta paljaan lumen päällä, puolusta urhona isänmaasi kunniaa ja mainetta! 3 Sinua paleltaa, on nälkä, kurkkua kuivaa, ei auta, ole paikallasi, siksi kunnes hyökkäys loppuu - taikka olet armollisen kuulan pelastamana päässyt pois vaivojen maasta tahi olet paleltunut kuoliaaksi. Niin, sellaista on sota! Kun ihmiset eivät osaa elää sovinnossa, niin he sotivat, onko siinä jotain järkeä, sitä en usko. Sota on vitsaukseksi ihmisille ja kansoille. Elämä olisikin liian hauskaa ilman sotia, ilman itsekkyyttä. Puhutaan paljon maailmanrauhasta - ikuisesta rauhasta, mutta vakaumukseni on se, ettei maailman rauhaa tule ihmiselämässä, ikuinen rauha saavutetaan vasta sitten, kun tämä "vaja" loppuu. Olen tässä muutamin piirtein kuvannut Suomen vapaussotaa, sen alkua ja osanottoani siihen, sekä niitä vaikutelmia joita siellä sain. 2

Isä: Ohlgrén, Viktor Fabian Willehard, Antinpoika s. 16.03.1836 Laihia Jakkula.
Äiti: Ohlgrén, Liisa, Jaakontytär s. 19.04.1848 Laihia Talson talosta.

Lapset:

1) Toimi Veikko (katso taulu 67) s. 22.05.1902. k. 25.07.1971. Lääkäri *.
2) Toivo Onni Armas (katso taulu 68) s. 14.02.1904 Ähtäri. k. 20.02.1935 haudattu Ähtäri.
3) Vieno Aino Siviä s. 23.11.1905 Ähtäri. k. 29.09.2001 Isokyrö haudattu 20.10.2001 Isokyrö. Kansakoulun opettaja *.
Lauantaina 29.9. 2001 nukkui lyhyen sairauden jälkeen pois opettaja Vieno Elo Isonkyrön vanhainkodin vuodeosastolla. Hän oli syntynyt 23.11.1905 Ähtärissä. Vieno Elo kävi koulunsa Vaasassa ylioppilaaksi saakka ja opiskeltuaan kansakoulun opettajaksi sai paikan Isonkyrön Orismalassa 1920- luvun lopulla.. Siellä hän teki elämäntyönsä aina eläkkeelle jäämiseen saakka eli 1960-luvun loppupuolelle. Vieno Elo asui pitkään kotonaan Orismalassa ystävänsä Esteri Pellisen kanssa tehden myös matkoja ulkomaille, kuten Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan. Viimeiset vuotensa hän vietti sukunsa vanhimpana Isonkyrön vanhainkodissa. Vieno Elo tunnettiin erilaisten tilaisuuksien puhujana, hartaana, osallistuvana ja Raamattunsa hyvin tuntevana kristittynä ja uskollisena esirukoilijana, joka oli saanut Vapahtajan kutsun jo nuoruusvuosinaan. Häntä jäivät kiitollisina ja rakkaudella muistamaan sukulaiset eri puolilla Suomea ja läheiset ystävät pitkän elämän varrelta.
4) Laina Anna Elina (katso taulu 69) s. 31.10.1907 Ähtäri. k. 02.02.1991 Elimäki haudattu 16.02.1991 Elimäen kirkon sakastin viereen. Kansakoulun opettaja *.
5) Paavo Elias Samuli (katso taulu 70) s. 20.08.1911 Ähtäri. k. 17.10.1963 Turku. Fil.tri *.
6) Martti Vihtori s. 13.07.1915. k. 03.12.1939 kaatui sodassa haudattu Ähtärin sankarihauta. Kaatui sodassa. Tarina kirjassa Onni Palaste: Suomussalmen sankarit.
ELO, MARTTI VIHTORI sääty naimaton sukupuoli M kansalaisuus FI kansallisuus FI äidinkieli suomi lasten lukumäärä 0 ammatti teol.yo. sotilasarvo vänrikki joukko-osasto 13./Su.HK joukko-osastokoodi syntymäaika ..13.07.1915 synnyinkunta Ähtäri kotikunta Vaasa asuinkunta Isokyrö haavoittumisaika .. haavoittumispaikka haavoittumiskunta katoamisaika .. katoamispaikka katoamiskunta kuolinaika ..03.12.1939 kuolinpaikka kuolinkunta Suomussalmi hautauskunta Ähtäri menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu vapaa paikkatieto






- Taulu 56 -


12. sukupolvi

Heikkola, Juho Alfred, Sipilä (taulusta 34. Isä: Sipilä, Aleksanteri) s. 13.06.1876.

1. puoliso Heikkola, Ida Maria, Rentola s. 12.04.1875. k. 12.05.1972.

Lapset:

1) Hilma s. 08.06.1897.
2) Vieno Armias s. 08.04.1899.
3) Eeva Maria s. 25.09.1901.
4) Rauha Iita Elina s. 14.08.1903.
5) Sulo Aleksanteri s. 03.08.1905.
6) Siviä Vilhelmiina s. 31.10.1907.






- Taulu 57 -


12. sukupolvi

Sipilä, Adiel, Aleksanterintytär (taulusta 34. Isä: Sipilä, Aleksanteri) s. 24.10.1878. Maanviljeliä Parkanossa.

1. puoliso Sipilä, Laura Teresia Angneta, Helander s. 21.01.1877 Ikaalinen.

Lapset:

1) Martti Viljami s. 06.12.1926 Parkano. k. 25.01.2000 Helsinki haudattu Hietaniemen hautausmaa kansallistetterilaisten hauta. Näyttelijä. Adiel ja Laura Sipilän kasvattipoika.
Martti Katajisto syntyi Suomen kymmenentenä itsenäisyyspäivänä satahämäläiseen "parkatun kuusen" maalaiskuntaan. Hänen kasvatusvanhempansa olivat maanviljelijä Aati Sipilä ja Laura Agneta Teresia Helander. Katajisto sai tuntuman teatterimaailmaan jo lapsena Parkanon Nuorisoseuran näyttämötoiminnan kautta. Kouluaikoinaan hän harrasti muun muassa runonlausuntaa ja näyttelemistä. Suomen Teatterikoulun hän suoritti 1945 – 1947. Vuonna 1947 Katajisto kiinnitettiin Helsingin Kansanteatteriin. Siellä hän näytteli muun muassa Pirkko Raition eroajaisnäytelmäksi valitussa komediassa Edvardin lapset yhtä lapsista. Kahta muuta tulkitsivat Marjatta Kallio ja Usko Kantola. Niskavuoren Heta -näytelmän ensi-illassa Ylioppilastalolla Katajisto näytteli Jaakko Harjulaa, Hetan poikaa, kuten myöhemmin samasta aiheesta tehdyssä elokuvassakin. Hetan tyttäriä näyttelivät niin ikään elokuvaversiosta tutut Marjatta Kallio ja Hillevi Lagerstam. Vuonna 1951 Katajisto teki opintomatkan Pariisiin. Katajisto siirtyi Suomen Kansallisteatterin riveihin vuonna 1954. Keväällä 1955 hän näytteli muun muassa Venetsian kauppiaassa Bassanon roolin. Erityistä huomiota sai Katajiston tulkinta Hamletin pääosasta vuonna 1957. Katajiston rooleihin kuului myös klassinen Romeo näytelmässä Romeo ja Julia. Urallaan hänellä oli rooleja niin ikään esimerkiksi näytelmissä Karamazovin veljekset, Aavesonaatti, Kuinka äkäpussi kesytetään, Oppineita naisia, Tartuffe, Juorukoulu, Reviisori sekä Ihana seikkailu. Näyttelijän ura kääntyi laskuun 1960-luvulla, jolloin hän omien sanojensa mukaan oli liian vanha sankariksi ja liian nuori kypsiin luonneosiin - tavallaan siis väliinputoaja. Taiteellisia kohokohtia Katajiston uralla oli Henrik Ibsenin näytelmä Nukkekoti (1972). Nousukiitoon Katajiston ura lähti jälleen 1970-luvun lopussa, ja hän viihtyi Kansallisteatterissa eläkkeelle siirtymiseensä asti.






- Taulu 58 -


12. sukupolvi

Teininmäki, Judith, Sipilä (taulusta 34. Isä: Sipilä, Aleksanteri) s. 12.12.1883.

1. puoliso Teininmäki, Eero Iisakki s. 28.05.1886.





- Taulu 59 -


12. sukupolvi

Pylkkänen, Angelika Emilia, Sipilä (taulusta 36. Isä: Sipilä, Erkki) s. 05.09.1873. Muutti Virroille 11.11.1894.

1. puoliso Pylkkänen, Santeri, Juhonpoika s. 13.05.1864. Vihitty: 27.12.1894.

Lapset:

1) Uuno Heikki s. 02.12.1894. k. 20.12.1894.
2) Aleksanteri s. 14.04.1896.
3) Urho s. 30.10.1896.
4) Kaarlo Vihtori s. 01.02.1901.
5) Sonja Vilhelmiina s. 24.01.1904.
6) Väinö Johannes s. 17.12.1906.
7) Yrjö Elias s. 14.06.1910.
8) Anni Maria s. 01.03.1913.






- Taulu 60 -


12. sukupolvi

Riihimäki, Karl Viktor (taulusta 37. Äiti: Riihimäki, Judith) s. 03.02.1877. Muutti Kuopioon 15.04.1903.

1. puoliso Riihimäki, Hilma Johanna, Koponen s. 17.06.1880. Muutti Kuopioon 15.04.1903. Vihitty: 14.10.1900.





- Taulu 61 -


12. sukupolvi

Kukkeemäki, Herman (taulusta 38. Äiti: Wassi, Hanna) s. 16.04.1870.

1. puoliso Kukkeemäki, Liisa, Erkintytär s. 19.02.1874. Vihitty: 19.10.1892.

Lapset:

1) Hilma Maria s. 26.09.1893.
2) Kaarlo Henrik s. 29.11.1895.






- Taulu 62 -


12. sukupolvi

Rantanen, Maria, Kukkeemäki (taulusta 38. Äiti: Wassi, Hanna) s. 09.05.1873.

1. puoliso Rantanen, Justus, Kustaanpoika Vihitty: 1893.

Lapset:

1) Hilda Vilhelmiina s. 18.05.1894.
2) Maria Alina s. 28.07.1896.
3) Hilma Dagmar s. 27.07.1898.






- Taulu 63 -


12. sukupolvi

Kangasniemi, Aabraham (taulusta 39. Äiti: Kangasniemi, Anna) s. 01.12.1877. Kangaskauppias.

1. puoliso Kangasniemi, Lempi, Jaakontytär s. 20.05.1883.





- Taulu 64 -


12. sukupolvi

Koskinen, Anna Amanda, Kangasniemi (taulusta 39. Äiti: Kangasniemi, Anna) s. 15.10.1875.

1. puoliso Koskinen, Manu s. 26.06.1873 Ruovesi. Vihitty: 22.12.1899.





- Taulu 65 -


12. sukupolvi

Mähönen, Karl Viktor (taulusta 40. Äiti: Mähönen, Elisabeth) s. 27.03.1871.

1. puoliso Mähönen, Aina Maria, Santerintytär s. 17.06.1880 Ähtäri.

Lapset:

1) Niilo Matteus s. 24.04.1899. k. 31.07.1901.
2) Toivo Aleksanteri s. 23.02.1901.






- Taulu 66 -


13. sukupolvi

Punkari, Vieno Marjatta, Sipilä (taulusta 53. Isä: Sipilä, Kalle Vihtori) s. 02.10.1909 Ähtäri. k. 02.10.2002 Lieto haudattu 20.10.2002 Liedon hautausmaa.

Rakkaamme Vieno Marjatta Punkari O.S. Sipilä s. 2. 10. 1909 Ähtäri k. 2.10.2002 TYKS Äitiä, mummua ja isomummua kaipauksella muistaen Paavo ja Seija Matti, Leena, Venla ja Aaro Esa ja Anni Pentti ja Tuula Juha Pasi Jaana ja Antti Rauni-sisar Muut sukulaiset ja ystävät Voimaasi tahdon julistaa ja kiittää armostasi, niin että lastenlapset saa myös nähdä kunniasi. Ei ääriä, ei määriä sun viisaudellasi. Jos syvyyteen viet hirmuiseen, taas nostat voimallasi. Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Liedon kirkossa sunnuntaina 20.10.2002 k1o 12.30, jonka jälkeen muistotilaisuus seurakuntakeskuksessa. Lämmin kiitoksernme Liedon kotipalvelulle ja kotisairaanhoidolle.

1. puoliso Punkari, Aaro Johannes, Juhonp. s. 24.09.1906 Amerikka. Metsäneuvoja 03.12.1940 Jaakkima. Vihitty: 03.12.1933.

Lapset:

1) Paavo Johannes s. 14.02.1936 Länkipohja. Muuttanut 25.06.1942 Jaakkimaan.
2) Anni Marjatta s. 11.02.1940 Ähtäri. Muuttanut 25.06.1942 Jaakkimaan.






- Taulu 67 -


13. sukupolvi

Elo, Toimi Veikko (taulusta 55. Äiti: Elo, Elina) s. 22.05.1902. k. 25.07.1971. Lääkäri *.

1. puoliso Elo, Martta, Hiltunen s. 14.11.1905. k. 17.06.1993. *. Vihitty: 17.06.1934.
Siskot: Anna Leino, jonka puoliso Valtteri Leino, toinen sisko Kaija Hiltunen. Anna Leinon tytär on Kaisa "Kisu" Marjatta Leino (Lehvonen)

Isä: Hiltunen, Juho
Äiti: Hiltunen, Kaisa, Sivonen

Lapset:

1) Pekka Juhani s. 14.05.1938 Hirvensalmi. *.
2) Ilmari (katso taulu 71) s. 11.12.1936. k. 10.05.1996 Helsinki, syöpä haudattu Espoo. *.
3) Martti Vihtori (katso taulu 72) s. 19.06.1940. Yrittäjä*.






- Taulu 68 -


13. sukupolvi

Elo, Toivo Onni Armas (taulusta 55. Äiti: Elo, Elina) s. 14.02.1904 Ähtäri. k. 20.02.1935 haudattu Ähtäri.

1. puoliso Elo, Hilja Ilona, Heinäaho s. 09.10.1911 Ähtäri. k. 04.10.1995 Turku.

Lapset:

1) Pirkko-Liisa Marjatta (katso taulu 73) s. 02.06.1934. Hammaslääkäri *.






- Taulu 69 -


13. sukupolvi

Salo, Laina Anna Elina, Elo (taulusta 55. Äiti: Elo, Elina) s. 31.10.1907 Ähtäri. k. 02.02.1991 Elimäki haudattu 16.02.1991 Elimäen kirkon sakastin viereen. Kansakoulun opettaja *.

1. puoliso Salo, Paavo Aarne s. 16.11.1906 Orimattila. k. 23.11.1954 Elimäki (sydänveritulppa) haudattu 05.12.1954 Elimäki. Pappi *. Vihitty: 02.07.1937.
Ylioppilas v. 1927 Lapuan yhteiskoulusta Pappisvihkimys 1931 Pappina Korpilahdella, Karjalohjalla, Hattulassa, Ähtärissä ja Forssassa 6 v Elimäelle kappalaiseksi 1.5.1936 Järkyttävänä saapui myöhään eilisiltana tänne entiseen kotipappilaasi tieto siitä, että kirkkovuoden päättyessä päättyy myös sinun uskollinen uurastuksesi Jumalan seurakunnassa. Tämän marraskuun puolimaissa olit ehtinyt täyttää vasta 48- vuotta. Orimattilan poikana jouduit käymään kouluasi ensin Lahdessa ja sitten Lapuan yhteiskoulussa, josta tulit ylioppilaaksi 1927. Neljä vuotta myöhemmin suoritit loppuun jumaluusopilliset opintosi ja kesäkuun alussa sinut 1931useiden opiskelutovereittesi kanssa vihittiin Tampereen tuomiokirkossa papiksi. Lähes kuusi vuotta toimit ylimääräisenä pappina Korpilahdella, Karjalohjalla, Hattulassa, Ähtärissä ja Forssassa, kunnes vappuna 1936 astuit Elimäen kappalaisen virkaan, jota harvinaisen uskollisesti ja uutterasti hoidit kuolemaasi saakka. Yli kahdeksantoista vuotta ehdit siis palvella Elimäen seurakuntaa, jonka vt. kirkkoherranakin toimit useita kertoja. Seurakuntatyössäsi opimme Sinut tuntemaan erittäin ahkeraksi ja itseäsi säästämättömäksi sananpalvelijaksi, jona osasit lähestyä ihmisiä hienotunteisesti ja vaatimattomasti. Siten voitit runsaasti ystäviä itsellesi ja edustamallesi Jumalan valtakunnan asialle. Monien vaikeuksien alla opit Jumalan koulussa sisäistä nöyryyttä, joka vasta tekee papin papiksi. Seurakuntalaistesi arvonantoa ja luottamusta todistaa sekin, että pitkät ajat olit kunnallisissa ja muissa luottamustehtävissä. Emme osanneet aavistaa saarnatessasi viime sunnuntaina, Tuomiosunnuntaina Elimäen vanhassa kirkossa ja kehottaessasi kuulijoitasi ja itseäsi turvautumaan kirkkovuoden päättyessä Jumalan horjumattomaan sanaan ja muistuttaessasi siitä, ettemme edes tiedä, kuka meistä saa alkaa uuden kirkkovuoden, että Sinä silloin lausuit sydämellisen ja vakavan jäähyväiskehotuksen seurakuntalisillesi ja itse ensimmäisenä sait astua uuteen taivaalliseen kirkkovuoteen. Yllättävän sairauskohtauksesi lientyessä ja yrittäessäsi rohkaista vaimoasi sanoit hänelle, että olisit vielä halunnut erityisesti pienten poikiesi tähden elää, mutta päinvastaisessakin tapauksessa olit valmis jättämään rakkaasi taivaallisen Isän hoitoon. Tätä ajatellen toivon sydämestäni, että seurakuntalaisesi ja ystäväsi ilmaistessaan osaonttonsa suurelle, surevalle perheellesi ja samalla kunnioittaessaan Sinun muistoasi tekisivät sen mahdollisimman keskitetysti käyttäen Ystävien Tuki- rahaston adresseja, jota on saatavana kaikista postitoimistoista. Elimäellä 24/11 1954 Kaarlo Hyrske Tässä siis Paavo Saloa koskevia arkistotietoja: SOTILASKANTAKORTTI 26.10.1946 Kutsunnat 21.10.1925 Hyväksytty palveluksen lykkäys vuoteen 1931 Aloittanut vakinaisen palveluksen 11.6.1931 Vapautettu täysin palvelleena 7.6.1932 Arvostelu: hyvä Korpraali 24.12.1931 Res. alikersantti 21.12.1938 Palvelus aliupseerina 1938 ja 1944 Kertausharjoitusvuodet 1940-46 Kääntöpuolella maininta: Sota-aikana Elimäen seurakunnan pastorina PÄÄLLYSTÖKORTTI Sotilaspastori joukko-osastossa JR 52 19.8.1941-9.1.1942 ja Jv. koul.kesk. 5.10.1942-21.7.1944 (Koulutuskeskuksen pastori ja valistusupseeri) PKym.skp 22.7.- (ei päättymismerkintää), kenttäpappi Arvostelu: - yleinen esiintymiskyky hyvä - siveelliset ominaisuudet hyvät - fyysillinen kunto hyvä - huolellisuus hyvä - vireys ja tarmo hyvä - aloitekyky hyvä - käsitys ja arvostelukyky hyvä - järjestelykyky tyydyttävä - toiminta kasvattajana (kuri) hyvä - soveliaisuus rintamapalvelukseen: pastorina Allekirjoitus: 18.4.1942 Ev.ltn. O Heikinheimo OTE PÄÄLLYSTÖKORTISTA Saapunut joukko-osastoon 19.8.1941 (III/JRS 2) Määrätty III/JRS3:n pastoriksi OTE TOISESTA SOTILASKANTAKORTISTA Osallistunut valvontakokoukseen 25.10.1940 Tuntolevyn numero 580135 Siirrot: 12.1.1942: Jv Koul. K. 5; 5.10.1942 Pion. Koul. K:een Maininta: Sota-aikana Elimäen seurakunnan pastorina Palvellut lkp:n jälkeen 3 v 3 kk 10 pv Vapautettu 28.11.1944 Kuollut 23.11.1954 LÄÄKÄRINTARKASTUSKORTTI Päiväys: Valkjärvi 7.6.1931 ja Utti 12.6.1938 mm. maininta: veli sairastanut tuberkuloosia hinkuyskä lapsena paino eri tarkastuskerroilla 61,5 - 71 kg pituus 177 - 179,5 cm viimeinen pituusmerkintä 178 cm ja paino tällöin 78 kg (liekö myöhemmin?) rinnan laajuus 92-95 cm sisäänhengityksessä ja 79-88 cm uloshengityksessä; viimeinen, mahd. myöhempi merkintä 106 cm ja 92 cm merkintöjä rokotuksista 13.5.1942 JA 15.11.1944 Yleistila: ukonäkö, terve, ravitsemustila: keskinkertainen ruumiinrakenne tavallinen lihaksisto kohtalainen rintakehä tavallinen selkäranka virheetön raajat ja jalkaterät virheettömät iho terve imurauhaset terveet kilpisrauhanen terve nenä, suuontelot, nielu terveet nielurisat terveet hampaat huonot hengityselimet terveet verenkiertoelimet terveet, lisäksi käsin kirjoitettu teksti: syd.äänet kumeat ruuansulatuselimet terveet virtsa- ja sukupuolielimet terveet hermosto (mielisairaus, kaatumatauti. älykkyys y.m.) terve verenpaine 128 SANOMA 515/105/20.7.1944 Sotilaspastori P. A. Salo siirretään pvm:llä 21.7.1944 PKym skp:n kenttäpapiksi. Ilmoittauduttava piirin komentajalle Kouvolassa LÄÄKÄRIN TULO- JA LÄHTÖTARKASTUKSET KERTAUSHARJOITUKSISSA JA LKP:SSA lähtötarkastus 15.11.1944 pituus 178 cm paino 74 kg palveluskelpoisuusluokka A II Allekirjoitus PKym Sot piirin lääkäri Erkki Koskeli ARVOSTELU Keskitetty arvostelu ja lausunto sodanaikaisesta toiminnasta ja sotilasominaisuuksista Arvostelu koskee toimintaa Pion.Koul. K:ssa. "Yleiseen esiintymiseen nähden ei ole mitään muistuttamista. Osoittautunut palvelutehtäviensä hoitamisessa erittäin tunnolliseksi. Suhtautuminen miehistöön rauhallista ja isällistä. Kenttäkelpoisuus hyvä. Sotilaspastoriksi joka suhteessa erittäin sopiva." Pion.Koul.K:n päällikkö Everstiluutnantti Eero-Eetu Saarinen

Isä: Salo, Johan Alfred, Minander s. 26.11.1881 Orimattila. Maakauppias Niinikoski 7, Tapolan Tuomola. *.
Äiti: Salo, Olga Vilhelmiina, Lehtinen s. 20.11.1882. Koko perhe muutti 09.07.1912 Kiuruvedelle *.

Lapset:

1) Pekka Eero Sakari s. 25.06.1938 Hirvensalmi. k. 01.05.1939 Elimäki haudattu Ähtäri.
2) Olli Paavo Samuel (katso taulu 74) s. 15.09.1939 Elimäki. k. 05.06.2010 Kausala haudattu 03.07.2010 Elimäen hautausmaa. Myyjä *.
3) Veli-Martti (katso taulu 75) s. 20.11.1940 Elimäki. Merkonomi *.
4) Jussi Eljas (katso taulu 76) s. 06.09.1943 Elimäki. Rikosylikonstaapeli *.
5) Petri Taavetti (katso taulu 77) s. 24.10.1947 Elimäki. Rehtori *.
6) Miikka Yrjänä (katso taulu 78) s. 15.01.1950 Elimäki. Peruskoulun opettaja *.






- Taulu 70 -


13. sukupolvi

Elo, Paavo Elias Samuli (taulusta 55. Äiti: Elo, Elina) s. 20.08.1911 Ähtäri. k. 17.10.1963 Turku. Fil.tri *.

1. puoliso Elo, Hilda Katri , Lanamäki s. 07.06.1911 Alavus. *. Vihitty: 09.10.1937.
Rakkaat sukulaiset Olemme tänään saattaneet äitimme, Kaisa Elon, viimeiseen lepoon. Kun Elon ja Lanamäen suvun vanhin on nyt tullut otetuksi heimonsa tykö, kokonainen sukupolvi on siirtynyt muistoihin. "Ihmisen elinpäivät ovat niin kuin ruoho, hän kukoistaa niin kuin kukkanen kedolla. Kun tuuli käy hänen ylitsensä, ei häntä enää ole, eikä hänen asuinsijansa häntä enää tunne." Psalmin sanat muistuttavat meitä sekä elämän ihanuudesta että sen katoavuudesta. Millainen oli äitimme pitkä elämä, joka ulottui hevosvetoisen maatalousyhteisön ajasta nykyajan teknologian ihmeiden aikaan? Hän syntyi lähes 95 vuotta sitten vuonna 1911 Alavudella Lanamäen kaksikerroksiseen pohjalaistaloon, jonka väellä oli vahvat, etupäässä eteläpohjalaiset talonpoikaisjuuret jo useiden vuosisatojen ajalta. Tila oli pitäjän suurimpia, viljeltyä oli lähes 50 hehtaaria ja metsää yli 150 hehtaaria. Talonväkeä rotevasta vanhasta isännästä, Erkistä, ja voimakastahtoisesta vanhasta emännästä, Vilhelmiinasta, lähtien renkeineen ja piikoineen oli alun toistakymmentä henkeä. Tietysti oli myös hevosia ja lehmiä, kissoja ja koiria. Tässä tutussa maalaisympäristössä varttui talon ryhdikkään nuoren isännän, Matin, ja vantteran nuoren emännän, Huldan, perheen kolmas lapsi, sinisilmäinen Hilda Katri, jota alettiin jossain vaiheessa kutsua Kaisaksi. Erkki -veli ja Kerttu -sisko olivat jo selvästi varttuneempia. Vuosia myöhemmin syntyivät Jussi-veli ja Esteri-sisko. Suomi oli äidin varhaisina vuosina vielä Venäjän suuriruhtinaskunta ja maata hallitsi jossain kaukana Pietarin palatseissa Venäjällä tsaari Nikolai II hoviherroineen. Kun Suomi vuonna 1917 itsenäistyi, kuusivuotias Kaisa-tyttö ihmetteli, miksi tsaaripariskunnan kaunis, kehystetty kuva otettiin pois kodin piirongin päältä. Lanamäen talossa elettiin perinteisellä tavalla tervettä maalaiselämää. Aamuvarhaisella emäntä herätti talonväen, työtä tehtiin ahkerasti ja lapsia kasvatettiin kurissa ja nuhteessa. Talon tapoihin kuului, että lapset teitittelivät vanhempiaan aikuisikään saakka. Joulukirkkoon talosta ajettiin kolmella reellä aisakellojen helistessä. Kaisasta kasvoi ujosti hymyilevä koulutyttö, jolla oli paksu tumma, yleensä letitetty tukka. Hän menestyi hyvin koulussa. Teini-iässä hän tavanomaiseen tapaan kävi rippikoulun, mistä on säilynyt todisteena valokuva, jossa papin kanssa poseeraa noin sadan rippikoulutytön ryhmä. Hyvän koulumenestyksensä ansiosta Kaisa pääsi käymään lukiota Seinäjoella ja asui siellä kortteerissa ja sai uusia ystäviä, joista osa säilyi läheisinä ystävinä koko elämän ajan. Kouluun niin pojat kuin tytötkin menivät lukiolaisten musta lippalakki päässä. Iloisella 1920 -luvulla alettiin Etelä-Pohjanmaallakin tanssia charlestonia niin, että joskus tuli kuulema vettä polviin. Ensin mentiin salaa, mutta myöhemmin jo vanhempien luvalla. Näihin aikoihin alkoi myös seurustelu poikien kanssa. Äidin ensirakkaus oli hoikka, vaalea vaasalaisnuorukainen, josta on säilynyt albumissa kuvia mm. matruusin puvussa. Äiti kirjoitti Seinäjoella ylioppilaaksi ja pääsi Helsinkiin opiskelemaan maa- ja metsätaloustieteitä. Maalaistytön elämä sai uutta ulottuvuutta pääkaupungissa, tuli uusia ystäviä, uusia rientoja, mutta tietysti ennen kaikkea arkista opiskelun työtä. Opiskeluaikana äiti pääsi myös hauskalle vierailulle Viroon tapaamaan sikäläisiä ylioppilaita. Opiskeluun kuului myös harjoittelujakso eteläsuomalaisella maatilalla. Kaiken kaikkiaan äiti muisteli opiskeluaikaa elämänsä parhaana aikana. Ilmeisesti vasta opiskelujen loppuvaiheissa äiti tutustui tummaan ja komeaan vaasalaiseen filosofian maisteriin, Paavo Eloon, joka sitten valloittikin hänet avioliittoon asti. Parin vihki isämme siskon mies, pastori Paavo Salo, Elimäen pikkupappilassa vuonna 1937. Esikoistyttö, Eeva, syntyi Lanamäen talon yläkerrassa 4.4. 1938, kun samana päivänä vietettiin äidin isän, Matin, hautajaisia. Päivälleen 68 vuotta myöhemmin, 4.4. 2006, äitimme kuoli juuri Eevan syntymäpäivänä. Pieni Elon perhe asui 1930-luvun lopulla Helsingissä, missä isämme varusmiespalvelun jälkeen harjoitti vielä jatko-opintoja ja työskenteli vuodeksi 1940 puuhattujen Helsingin olympiakisojen järjestelytoimikunnassa. Äiti sai opinnot päätökseen keväällä 1939 valmistuen agronomiksi. Vuonna 1939 Euroopan ja myös Suomen taivaalle kertyi kuitenkin synkkiä pilviä ja syksyllä alkoi toinen maailmansota. Suvun miehet lähtivät rintamalle ja nuori Kaisa-äiti pikku Eevan kanssa pelättyjä Helsingin pommituksia pakoon Alavudelle. Isämme selviytyi talvisodasta hengissä ja haavoittumatta. Perhe muutti sodan jälkeen Vaasaan, missä isä ja äiti toimivat opettajina. Välirauhan aikana äiti synnytti toisen tytön, Satu Margaretan, jonka osana oli kuitenkin nukkua pois kehdossa jo samana vuonna. Jatkosodassa isämme sai palvella reservinupseerina hyvin suojatussa päämajassa Mikkelissä ja perhe puolestaan asui enimmäkseen pommituksia paossa maaseudulla Hirvensalmella. Tältä ajalta on vieraskirjassamme mm. Martta Elon kertomus siitä, kuinka ilmahälytys keskeytti Mikkelissä kyläilyn, mutta pian sitä taas jatkettiin. Kun yhteys isäämme säilyi hyvin sodankin aikana, äiti synnytti sodan aikana kaksi lasta, tummasilmäisen Marjan ja kultakutrisen Anjan, ja sodan jälkeen ensimmäisen ja ainoan pojan eli minut ja viimeksi pikku Siken. Niin äidillä oli sodan jälkeen viisi pientä lasta hoidettavanaan. Silti hän toimi ajoittain myös virassa. Talossa oli onneksi tarvittaessa myös kotiapulainen, jopa kaksikin. Ympäri vuoden asuttiin Mikkelissä, mutta kesiä vietettiin myös maalla mm. Saimaan saaressa, mistä on hyviä ja aurinkoisia muistoja. Isämme valmisteli ja kirjoitti väitöskirjan ja väitteli kiitettävästi menestyen filosofian tohtoriksi vuonna 1950. Äitimme toimi oppikoulun opettajana asuessamme ensin 1950-luvun alussa kaksi vuotta Pieksämäelle ja sitten lopun vuosikymmentä Kauhavalla, mistä isä sai oppikoulun rehtorin viran. Äiti puolestaan opetti maantietoa ja luonnonhistoriaa. Vuonna 1959 muutimme maaseudulta Turkuun, mikä elinympäristön kannalta merkitsi hyvinkin suurta elämänmuutosta. Äiti ei kuitenkaan saanut vakituista virkaa Turusta ja niin hän välillä opetti pari vuotta Porissa pikku Siken ollessa hänen seuranaan siellä. Sitten hän lähti jo yli 50-vuotiaana vielä v. 1963 opiskelemaan ja auskultoimaan Jyväskylään saadakseen muodollisen pätevyyden opettajan virkaan. Isämme äkillinen kuolema syksyllä 1963 järkytti meitä nuoria unohtumattomalla tavalla. Äiti osasi suhtautua tilanteeseen rauhallisesti ja sai suurin henkilökohtaisin ponnistuksin hoidetuksi taloutemme niin, että pystyimme jatkamaan elämää normaalisti. Uuden, pitkäaikaisen asunnon äiti sai kerrostalosta Turusta Hippoksentieltä, jossa hän asui vuodesta 1964 vuoteen 2001 eli lähes 40 vuotta. Äiti sai auskultoituaan muodollisen pätevyyden maatilatalouden opettajaksi ja sai viran Lempäälästä, jossa opetti eläkkeelle pääsyyn saakka eli vuoteen 1971. Me lapset aikuistuimme, menimme Sikeä lukuun ottamatta naimisiin ja saimme lapsia. Yhteys äitiin säilyi hyvänä, sillä meistä kolmen, nimittäin Marjan, Anjan ja minun perheeni, asuimme kaikki Turussa. Eläkkeellä äiti matkusteli jonkin verran Espanjassa, Italiassa, Portugalissa ja Kreikassa läheisten sukulaisnaisten, kuten Laina-tädin ja Martta-tädin kanssa, ja piti matkoista kovasti. Hän auttoi päivittäisessä kodinhoidossa, kun lapsemme olivat pieniä. Äiti osallistui myös Turun eteläpohjalaisten ja Turun agronominaisten yhdistystoimintaan tavaten niissä vanhoja tuttaviaan. Eläkevuosinaan äiti oli pitkään hyväkuntoinen, "Kaisa on terve kuin pukki", niin kuin isämme hänestä aikanaan sanoi. Hänen 80-vuotispäiviään juhlimme perhepiirissä Turun keskustassa sijaitsevassa ravintolassa ja jatkoilla skoolasimme shampanjaa Marjan ja Owen kotona. Äiti jaksoi hyvin ja osallistui mielellään tähän kaikkeen. Suuri järkytys vanhenevalle äidille, niin kuin meille kaikille, oli Anja -siskon äkillinen kuolema vain 50-vuotiaana. Siitä toipuminen kesti äidiltä pitkään. Vuodet kuluttivat vähitellen äidin yleiskuntoa. Omaa taloudenhoitoa piti vähitellen korvata lisääntyvillä kodinhoitopalveluilla, kävelyä piti tukea rollaattorilla ja lepohetket pitenivät entisestään. Kuitenkin vietimme vielä hänen 90-vuotispäiväänsä hänen kotonaan, mutta koko päivän istuminen ja vieraiden vastaanottaminen oli jo hänelle aika kova ponnistus. Samana vuonna hän kaatui ja sai lonkkamurtuman. Silmänpainetauti sokeutti vaivihkaa toisen silmän. Näimme välttämättömäksi saada hänet kokopäivähoitoon vanhainkotiin, joka sitten onnistuikin. Uusi, entistä paljon pienempi koti löytyi Kerttulin vanhainkodista aivan läheltä Turun tuomiokirkkoa. Äidin terveys alkoi kuitenkin pian horjua vakavasti ja keuhkokuume oli jo heti vanhainkotikauden alussa vähällä murtaa sen, mutta tehokas sairaalahoito antoi hänelle jatkoaikaa. Tapasimme häntä usein ja näimme hänen yleiskuntonsa ja yhteytensä ihmisiin ja asioihin vähitellen heikkenevän. Televisio ja päivän uutiset eivät enää jaksaneet kiinnostaa, mutta rakkaus klassiseen musiikkiin säilyi ja äiti kuunteli mielellään mm. maailman huipputenorien kauniita aarioita. Erilaiset infektiot ja keuhkokuume uusiutuivat myöhemmin ja olivat lopulta hänelle kohtalokkaita. Hän ei kuitenkaan joutunut kärsimään pitkään vaan hän sai varsin rauhallisesti nukkua pois tästä maailmasta vanhana ja elämästä kyllänsä saaneena. Häntä oppi viimeisinä vuosina, kuukausina ja päivinä rakastamaan uudella tavalla: sellaisena kuin hän oli heikkona, hauraana ja avuttomana. Voimansa päivinä äiti oli aina velvollisuudentuntoinen ja huolehtivainen, avulias, maanläheinen, vähällä toimeentuleva, säästäväinen ja sinnikäs. Hän auttoi vaikeuksissa olevia perheenjäseniä, piti perhettä pystyssä vaikeina aikoina, kävi katsomassa sairaita sukulaisia ja ystäviä, antoi avustuksia hyväntekeväisyyskeräyksiin, huolehti perheestä, kävi kaupassa, keitti ruokaa, ompeli vaatteita, kutoi, neuloi, siivosi, seurasi lämmöllä sukulaisten vaiheita ja piti heihin yhteyttä, oli kunnollinen, uskollinen ja luotettava palvelija, niin kuin Vieno-tätimme kirjoitti vieraskirjaamme "Äiti Kaisa oli suuri palveleva henki". Hän oli luonteeltaan hiljainen ja nöyrä, uskollinen, pidättyväinen, ujo, säntillinen ja vaatimaton. Toisaalta hän näytti erityisesti pitävän päinvastaisista luonnetyypeistä: ulospäin suuntautuvista, humoristisista, rehevistä, taiteellisista, voimakkaista ihmisistä, jollaisia olivat esimerkiksi hänen ystävänsä runonlausuja Kastehelmi Karjalainen, tätimme Laina Salo ja Martta Elo. Tietysti myös isämme voisi laskea tähän kategoriaan. Äiti oli tottunut olemaan tällaisten ihmisten rinnalla luonnostaan ikään kuin sivuroolissa. Ihmisen ulkoinen ja sisäinen hahmo kasvaa ja muuttuu koko hänen elämänsä ajan, samoin hänen roolinsa suhteessa toisiin ihmisiin. Pitkän elämän aikana ihminen, niin kuin äitini, käy läpi monivaiheisen kehityksen, johon kuuluvat jo elämän alkuvaihe suojattuna sikiönä äidin kohdussa, imeväisenä vauvana äidin rinnoilla, leikkivänä lapsena ikätoverien seurassa, koululaisena ja teini-ikäisenä ystävien seurassa, nuorena rakastuneena, opiskelijana opiskelijayhteisöissä ja -riennoissa, morsiamena, lasten synnyttäjänä, imettäjänä ja kasvattajana, työssäkäyvänä äitinä, sota- ja pulavuosien huoltajana, keski-ikäisenä vastuunkantajana, isoäitinä, nuorten tukijana ja lastenlasten hoitajana, eläkeläisenä, vanhuksena, ja lopulta heikkenevänä, pienenevään, suojattuun maailmaansa käpertyvänä vanhainkodin asukkaana. Ihmisellä on maan päällä monta kehitysvaihetta ja hahmoa. Millainen ihminen siis oikein on, kun hänen ulkoinen ja sisäinen olemuksensa muuttuvat vuodesta toiseen? Mikä elämässämme ja meissä itsessämme on pysyvää ja tärkeintä? Apostoli Paavali viittasi tavallaan tähän kirjoittaessaan korinttolaisille: "Sillä nyt me näemme kuin kuvastimessa, arvoituksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin, ja minä olen tunteva täydellisesti, niin kuin minutkin täydellisesti tunnetaan. Niin pysyvät nyt usko, toivo ja rakkaus, nämä kolme, mutta suurin niistä on rakkaus." Me olemme hyvin kiitollisia siitä rakkaudesta, jota äitimme meille pitkän elämänsä aikana oman luonteensa mukaisella tavalla osoitti niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina ja saamme uskoa, että hän saa nyt rauhassa levätä kaikista teoistaan. Hannu Elon puhe Kaisa Elon muistotilaisuudessa Maarian pappilan tallissa Turussa 6.5. 2006

Isä: Lanamäki, Matti, Haapa-aho
Äiti: Lanamäki, Hulda

Lapset:

1) Eeva Annikki (katso taulu 79) s. 04.04.1938 Alavus. *.
2) Marja Terttu Katariina (katso taulu 80) s. 23.05.1943 Mikkeli. Varatuomari *.
3) Anja Sisko Elina (katso taulu 81) s. 11.08.1944 Hirvensalmi. k. 13.11.1994 Turku haudattu Turku. Tohtori*.
4) Hannu Paavo Elias (katso taulu 82) s. 02.12.1945 Mikkeli. *.
5) Seija Sirkka Hannele s. 25.05.1948 Mikkeli. *.


Lapset:
1) Sam





- Taulu 71 -


14. sukupolvi

Elo, Ilmari (taulusta 67. Isä: Elo, Toimi Veikko) s. 11.12.1936. k. 10.05.1996 Helsinki, syöpä haudattu Espoo. *.

1. puoliso Elo, Maija Auli, Nousiainen s. 24.09.1942. *. Vihitty: toukok. 196 Töölön kirkko Helsinki.

Lapset:

1) Mikko Ilmari (katso taulu 83) s. 19.06.1965. *.
2) Riitta Maija (katso taulu 84) s. 08.07.1967. Avioliitossa Italiassa.
3) Toimi Pekka Julius (katso taulu 85) s. 12.03.1969.






- Taulu 72 -


14. sukupolvi

Elo, Martti Vihtori (taulusta 67. Isä: Elo, Toimi Veikko) s. 19.06.1940. Yrittäjä*.

1. puoliso Elo, Leena Annikki, Mälkönen s. 07.06.1942. *. Vihitty: 27.03.1965.
Isä: Mälkönen, Sulo s. 25.03.1915.
Äiti: Mälkönen, Kerttu Annikki, Ojaniemi s. 13.06.1917.

Lapset:

1) Kirsti Annikki (katso taulu 86) s. 06.11.1965. *.
2) Kimmo Nestori (katso taulu 87) s. 27.02.1972.
3) Marja Leena (katso taulu 88) s. 03.06.1975. *.






- Taulu 73 -


14. sukupolvi

Reijonen, Pirkko-Liisa Marjatta, Elo (taulusta 68. Isä: Elo, Toivo Onni Armas) s. 02.06.1934. Hammaslääkäri *.

1. puoliso Reijonen , Teemu Ahti Tapio s. 12.02.1933 Viinijärvi. Professori *.
Isä: Reijonen, Arthur s. 20.10.1898 Polvijärvi.
Äiti: Reijonen, Kerttu, Lavikainen s. 31.03.1907 Liperi.

Lapset:

1) Marja Elina (katso taulu 89) s. 25.05.1957 Pori. Tuotekehityspäällikkö *.
2) Arto Jyrki Tapio (katso taulu 90) s. 09.01.1962 Tampere.






- Taulu 74 -


14. sukupolvi

Salo, Olli Paavo Samuel (taulusta 69. Äiti: Salo, Laina Anna Elina) s. 15.09.1939 Elimäki. k. 05.06.2010 Kausala haudattu 03.07.2010 Elimäen hautausmaa. Myyjä *.

Moikka Olli-veikka Nyt sitten on tuo päivä koittanut, 15. syyskuuta 2009 - siis sinun 70-vuotispäiväsi. Toivottavasti sairauksista huolimatta saat elää onnellista elämää, josta oli myös puhetta veljestapaamisessa Petrin tekemien haastattelujen yhteydessä. Mitä on onnellinen elämä? Onnea on tietysti terveys, kohtuullinen toimeentulo ja läheiset ihmiset. Mutta onko onnea, jos menettää jotain edellä mainituista. Voiko sairas olla onnellinen? Voiko yksinäinen olla onnellinen - entäs köyhä? Raamatussa sanotaan, että minun onneni on olla lähellä Jumalaa. Se on enemmän kuin raha, valta ja maallinen kunnia, jota niin monet ihmiset tavoittelevat. Tällainen läheisyys Luojaamme kohtaan herättää ihmisessä kiitollisuutta. Syntini on sovitettu kerran Golgatalla - olen pelastavasta armosta osallinen. Kiitollisuutta myös siitä, että saan elää. Elämä on lahjaa. Jokainen uusi päivä on uusi lahja. Kun olen kiitollinen siitä, mitä olen Luojaltani saanut, on mielikin iloinen ja elämä tuntuu onnelliselta ja merkitykselliseltä. Raamattu kehottaakin meitä kiittämään joka tilassa - siis silloinkin, kun on vaikeaa. Tämä tarkoittaa tietysti sitä, että tällainen Jumalaa kiittävä ihminen uskoo koko elämänsä Luojansa käsivarsille. Kävi miten kävi, olen Taivaallisen Isäni huostassa ja huolenpidossa. Hän pitää huolen taivaan linnuista, eikö myös sinusta ja minusta. Elämä ei päätykään tämän elämän päättyessä, vaan meitä odottaa ikuisuus siellä, missä kaikki on hyvin. Missä ei ole enää sairautta, ei kipuja ei tuskaa. Kaikki entinen on mennyt ja uusi on tullut tilalle. Tällaista Jumalan läheisyyttä sinulle ja rakkaimmillesi toivotan. Olkoon se tärkeintä elämässänne. Tulevaisuudesta emme tiedä, mutta kristittyinä, Jumalan lapsina tiedämme, että tulevaisuus on hänen käsissään, joka on meidät luonut ja joka haluaa kaikkea hyvää elämäämme. Se on uskoa, joka kantaa tänään, huomenna ja ikuisesti. Jumalan siunausta elämääsi & Pipalle Miikka (Ollin viimeinen sähköposti 4.6.2010 klo 12,42 Parahin Kati Tulomme Lauran rippijuhliin ei nyt onnistu, kun on kaikennäköistä Pirjon tyttärellä Maijalla on 1,5 v Daniel poika ja aikamme menee viikonloppuisin hänen kanssaan. Ja muistathan mun terveyteni. Kun ei jaksa. 5 huilia nurmikon leikkuussa oli jo aikamoinen saavutus. Lauralle onnittelumme ja Jumalan siunausta eteenkinpäin ! Olli ja Pirjo

1. puoliso Salo, Pirjo Mailis Emilia, ent. Strandberg s. 06.03.1950. *.
Isä: Pulkki, Eerikki s. 30.06.1920 Jääski.
Äiti: Pulkki, Anna-Liisa, Hannula s. 17.10.1926 Elimäki.

2. puoliso Salo, Helle, Rahumets *. Vihitty: 1987.





- Taulu 75 -


14. sukupolvi

Salo, Veli-Martti (taulusta 69. Äiti: Salo, Laina Anna Elina) s. 20.11.1940 Elimäki. Merkonomi *.

Merkonomi v. 1964, Pohjoismaiden Yhdyspankin palveluksessa 1964-70, Loimijoen laakson Vanhaintuki r.y. Palvelukeskus Loimikoti 1970-95. Sotilasarvo kapteeni v. 1998, Pesäpalloilu 1974-86, Alastaron Urheilijat n. 100 junioria, naisten ykkössarja, yläasteitten SM hopeaa, Hannamarin 2 Suomen mestaruutta, tuomaritoiminta naisten mestaruussarjassa ja miesten ykkössarjassa, Varsinais-Suomen piirin pp jaoston puheenjohtaja 2 v., PPL:n liittovaltuusto 2 v. Alastaron Kaapeli-Tv:n perustaja ja tekstitelevision toimittaja 7,5 v. Kuntoilu. Saliharjoittelu, pyöräily. Pyöräretket: Pariisi, Tanska, Pariisi-Lontoo, Kreetan ympäriajo, Itämeren ympäriajo, Istanbul, Mälardalsleden, Israel, Luthermatka Saksa. Alastaron Bridgekerhon perustaminen, 22 jäsentä. Bridgen pelaaminen. Sukututkimus. Kaksi sukututkimusmatkaa Orimattilaan. Matkailu. Vierailtu 28 eri maassa. Eläkeläisten retkiä järjestetty 18 kertaa ulkomaille. Alli Rantala kertoi äidin 60- vuotispäivillä kuinka he olivat helluntaina kylässä rovasti Palmusella ja siellä Paavo kertoi, että Laina tulee Elimäelle. Lähetysjuhlilla sitten Paavo esitteli, että tässä on nyt sitten tämä Laina. Paavo oli vuosina 1941-42 Rukajärvellä sotilaspappina mutta pääsi sieltä takarintamalle, kun sydämessä oli jotain. Sitten syntyi Veli ja Paavo soitti Mannelle, että tulisitteko kummeiksi. Manne lupasi että tullaan. Joulukuussa sitten kovalla pakkasella vällyjen alla sitten tultiin kirkolle ja kyytimiehenä ollut Kauko ihmetteli, että pitääkö sitä tällaisella pakkasella ihan kirkolle asti mennä. Alli totesi, että tottahan toki, kun on kummeiksi pyydetty. Vähän myöhemmin Veli alkoi tulla rauhattomaksi ja Laina soitti Allille ja pyysi häntä apuun. Alli tuli ja hoiti Veliä viikon. Rauhoitteli pitämällä Veliä sylissä.

1. puoliso Salo, Maire Marjatta, Jaakkola s. 04.05.1940 Elimäki. Liikunnanohjaaja. Vihitty: 15.08.1964 Elimäen kirkko.
Isä: Jaakkola, Aarne s. 11.02.1912 Elimäki. Linja-autonkuljettaja *.
Äiti: Jaakkola, Eine Irene, Katajala s. 27.02.1916 Elimäki. Tehdastyöntekijä *.

Lapset:

1) Hannamari Elina (katso taulu 91) s. 04.08.1965 Kouvola. Mielenterveyshoitaja *.
2) Kati Hannele (katso taulu 92) s. 23.04.1969 Kouvola. Pankkitoimihenkilö, Merkonomi *.






- Taulu 76 -


14. sukupolvi

Salo , Jussi Eljas (taulusta 69. Äiti: Salo, Laina Anna Elina) s. 06.09.1943 Elimäki. Rikosylikonstaapeli *.

1. Liikennepoliisina Helsingissä 2. Sotapoliisi Kypros 3. Liikkuva poliisi Kouvola n.8 vuotta 4. Paikallispoliisi Sippola ja Kouvola ja siirtyminen rikospoliisin tehtäviin. n. 1 vuosi 5. Liikennevahinkotutkija Kouvolassa. n. 1 vuosi 6. Keskusrikospoliisi Kouvolan osasto n. 16 vuotta (nimitys vuonna 1977), jona aikana myös nimitys teknisen rikostutkimuskeskuksen esimieheksi vuonna 1979, jossa hommassa toimi koko loppu-uran ajan. Vuodesta 1995 lähtien oli Kouvolan poliisin palkkalistoilla. Maratonit: 1. Rotterdamin poliisimaraton, jonka jälkeen menimme Pariisiin ja Amsterdamiin. (vuosi 1989) 2. Tukholman maraton, jolloin juoksin parhaan ajan 4.22.19 (vuosi 1990) 3. Tukholman maraton (vuosi 1991) 4. Honolulun maraton ja Amerikan kiertue. New York, Dallas, Honolulu, Mauin saari , Los Angeles (vuosi 1992) 5. Tukholman maraton (vuosi 1993) 6. Lisäksi pari puolimaratonia Helsinki (vuosi 1989) ja Ruskamaraton Lapissa (1995) Harrastuksina hölkkä ja uinti.

1. puoliso Salo, Kaija Sinikka, Riivari s. 04.01.1943. Laitossiivooja *. Vihitty: 17.05.1970 Anjalan kirkko.

Lapset:

1) Antti Paavo Johannes s. 19.12.1970 Kouvola. Tradenomi *.
2) Hannu Eljas s. 26.03.1973 Kouvola. Tradenomi *.






- Taulu 77 -


14. sukupolvi

Salo, Petri Taavetti (taulusta 69. Äiti: Salo, Laina Anna Elina) s. 24.10.1947 Elimäki. Rehtori *.

Olen lujanpehmeä savolaispedagogi, joka arvostaa elämässä lapsiaan Eeroa ja Elisaa sekä vivahteikkaita elämänkokemuksia - laaksoja ja huippuja. Lukeminen, matkailu, hölkkä ja hiihto sekä täysipainoinen osallistuminen elämänvirtaan ovat keskeisiä mausteita matkallani. Pessimisti syyttää usein tuulta kun pursi ei kulje, optimisti taas odottaa parempaa tuulenvirettä. Pragmatisti (käytännön realisti) säätää purjeet sään mukaisesti eikä syyttele tuulia. Haluan olla pragmatisti - oman elämäni sankari. Elämäsä on herkullista se, kun huomaa, että jonkin asian oivaltaminen on jollain lailla kolahtanut, Asian merkitys on avautunut ja olet ehkä rahtusen viisaampi kuin ennen oivaltamista. Oivallus saattaa tapahtua metsän keskellä lenkkeillessä, hyvän keskustelukumppanin kanssa haastellessa tai vaikkapa saunan lauteilla - > AHAA! Toivotan Sinulle, arvoisa tämän tekstin lukija, ahaiden sävyttämää taivaltamista elämän moninaisilla poluilla! On hieman vaikeaa kuvata omaa luonnettaan, mutta minusta tuntuu, että enneagrammin sininen väri sopii minuun aika hyvin. Sininenhän tarkoittaa persoonallisuustyyppinä tarkkailijaa. "Tarkkailijat ovat emotionaalisesti etäisiä ja varauksellisia ihmisiä, jotka hakevat määrätietoisesti asiapohjaista, intohimotonta näkökulmaa. Ihmisten kanssa työskennellessään tarkkailijat turvautuvat usein kuivaan huumoriin keventääkseen asiallista olemustaan ja viestintäänsä."

1. puoliso Salo, Anu Katriina, Huovila s. 15.12.1963. Lääkintävoimistelija, avioero 23.08.1994 *. Vihitty: 11.06.1988.
Anu Katariina s.15.12.63 aviol.solmimisaika:11.6.88 ja purku 23.8.94 isä: Pertti s.1931 äiti: Ilona s.1931 kotip.:Eno sisarukset: nimi: Sari s. 1954, kotipaikka Kotka Jari, s. 1956, Savonlinna Petri, s. 1959, Parainen (Huovila)

Isä: Huovila, Pertti s. 18.02.1931. *.
Äiti: Huovila, Ilona s. 22.01.1931. *.

Lapset:

1) Eero Petri Mikael s. 21.04.1989 Savonlinna. *.
2) Anna Elisa Karoliina (katso taulu 93) s. 20.08.1990 Savonlinna. *.






- Taulu 78 -


14. sukupolvi

Salo, Miikka Yrjänä (taulusta 69. Äiti: Salo, Laina Anna Elina) s. 15.01.1950 Elimäki. Peruskoulun opettaja *.

Ammatti: luokanopettaja Tutkinto: luokanopettajan tutkinto 1974 (Jyväskylän Yliopisto) Toimi: luokanopettajana vuodesta 1975 Ikaalisten Keskustan koulussa Syntymäpaikka ja -aika: 15.1.1950 Elimäki Osoite: Tuhtokatu 10 Puh. nro: 03 - 45 872 41

1. puoliso Salo, Raija Elisabeth, Törmä s. 22.05.1951. Peruskoulun opettaja *. Vihitty: 04.08.1973.

Lapset:

1) Markus Mikael (katso taulu 94) s. 06.03.1975. *.
2) Riikka Pauliina (katso taulu 95) s. 31.05.1977. Luokanopettaja Hiidenkiven peruskoulu*.
3) Tuomas Henrikki (katso taulu 96) s. 21.02.1982. Fysioterapeutti, yrittäjä Fysio Fox*.






- Taulu 79 -


14. sukupolvi

Klockars, Eeva Annikki, Elo (taulusta 70. Isä: Elo, Paavo Elias Samuli) s. 04.04.1938 Alavus. *.

1. puoliso Klockars, Juhani Rolf Otto s. 22.06.1937. *.
Isä: Klockars, Rolf Otto Johannes s. 03.08.1907.
Äiti: Klockars, Alisa (Alice), Rapeli s. 27.12.1898.

Lapset:

1) Hannele Eeva Elina (katso taulu 97) s. 07.05.1966 Rovaniemi. *.
2) Erik Petri Johannes (katso taulu 98) s. 13.02.1963 Rovaniemi. Kauppatieteitten maisteri.






- Taulu 80 -


14. sukupolvi

Ulfstedt, Marja Terttu Katariina, Elo (taulusta 70. Isä: Elo, Paavo Elias Samuli) s. 23.05.1943 Mikkeli. Varatuomari *.

1. puoliso Ulfstedt, Jack Owe s. 25.01.1943. *.
Isä: Ulfstedt, Lennart s. 15.09.1917.
Äiti: Ulfstedt, Thea s. 26.07.1922.

Lapset:

1) Max Kristian (katso taulu 99) s. 17.05.1972. *.
2) Mikael Sebastian (katso taulu 100) s. 30.03.1978 Turku. *.






- Taulu 81 -


14. sukupolvi

Elo, Anja Sisko Elina, Räsänen (taulusta 70. Isä: Elo, Paavo Elias Samuli) s. 11.08.1944 Hirvensalmi. k. 13.11.1994 Turku haudattu Turku. Tohtori*.

Eronnut 23.02.1976 Ote Marja- siskon hautajaispuheesta: Anjan pieni persoona oli jotain ainutlaatuista. Horoskooppimerkiltään Anja oli leijona. Erittäin vahva luonne. Anja oli älykäs, monipuolisesti lahjakas, monella tavalla luova persoona, aina iloinen, huumorintajuinen, rakastettava, temperamenttinen, tarmokas sinnikkyyteen asti. Häneen voisi käyttää vaikka kuinka paljon laatusanoja. Kaikki me muistamme Anjan vuolaana, nopeana solisevan puheen, jonka vauhti oli täsmälleen sama oli sitten kysymys suomesta, espanjasta, ranskasta, italiasta, englannista tai ruotsista hänen sirojen käsiensä viittilöidessä samalla tehostaen puhetta. Ja Anjalla oli aina aikaa ja aiheita puhua. Anja oli aina valmis juttelemaan. Anjalla oli aina aikaa toisille. Tyypillistä Anjalle oli myös, että jäätyään jonkun kanssa innokkaasti juttelemaan hän myöhästyi seuraavasta tapaamisesta ja tuli aina kovaa vauhtia korot tiukasti kopisten ja vuolaitten selitysten kera miksi oli myöhästynyt. Anjan kaunis hymy ja hänen hersyvä naurunsa eivät myöskään hevin unohdu. Meillä oli sama maku elokuvien suhteen ja ollessamme sattumalta elokuvissa yhtä aikaa toisistamme tietämättä voi ensimmäisen hauskan kohdan tullessa todeta, että jaha, naurusta päätellen myös Anja on paikalla.

1. puoliso Räsänen, Heikki Tuomo s. 03.07.1942. Vahtimestari *.

Lapset:

1) Asta Petra (katso taulu 101) s. 05.08.1966. *.
2) Tommi Olli Mikael (katso taulu 102) s. 27.09.1967. Opettaja *.






- Taulu 82 -


14. sukupolvi

Elo, Hannu Paavo Elias (taulusta 70. Isä: Elo, Paavo Elias Samuli) s. 02.12.1945 Mikkeli. *.

1. puoliso Elo, Thea Linnea, Bergström s. 15.01.1945. *. Vihitty: 18.07.1966.

Lapset:

1) Teresa Dorothea (katso taulu 103) s. 01.08.1976 Turku. *kihloissa Janiteppo Porrin kanssa.
2) Juha Henrik (katso taulu 104) s. 02.01.1967. *.






- Taulu 83 -


15. sukupolvi

Elo, Mikko Ilmari (taulusta 71. Isä: Elo, Ilmari) s. 19.06.1965. *.

1. puoliso Elo, Tarja, Korhonen s. 15.09.1966.

Lapset:

1) Eino Martti Ilmari s. 20.07.1988.
2) Esko Waldemar s. 15.07.1991.






- Taulu 84 -


15. sukupolvi

Gabellini, Riitta Maija, Elo (taulusta 71. Isä: Elo, Ilmari) s. 08.07.1967. Avioliitossa Italiassa.

1. puoliso Gabellini, Roberto

Lapset:

1) Francesco Toimi Julius s. 22.08.1996 Fano Italia. Kotimaa Italia.
2) Anna Maija s. 20.08.1999 Fano Italia.






- Taulu 85 -


15. sukupolvi

Elo, Toimi Pekka Julius (taulusta 71. Isä: Elo, Ilmari) s. 12.03.1969.

1. puoliso Palosuo, Kati s. 25.11.1970 Kitee. Vihitty: 17.07.1999 Helsingin tuomiokirkko.
Isä: Palosuo, Timo Professori.
Äiti: Palosuo, Eeva

Lapset:

1) Alvar Julian s. 07.12.2004.






- Taulu 86 -


15. sukupolvi

Elo, Kirsti Annikki (taulusta 72. Isä: Elo, Martti Vihtori) s. 06.11.1965. *.


Lapset:
1) Topi Vihtori s. 09.12.1999 Helsinki.
2) Sampo Zhakris s. 02.03.2005.





- Taulu 87 -


15. sukupolvi

Elo, Kimmo Nestori (taulusta 72. Isä: Elo, Martti Vihtori) s. 27.02.1972.


Lapset:
1) Tatu Oskari s. 05.01.2006.
2) Niko Nestori s. 20.03.2008.





- Taulu 88 -


15. sukupolvi

Elo, Marja Leena (taulusta 72. Isä: Elo, Martti Vihtori) s. 03.06.1975. *.


Lapset:
1) Matti Kalevi s. 07.02.2005.





- Taulu 89 -


15. sukupolvi

Ritala, Marja Elina, Reijonen (taulusta 73. Äiti: Reijonen, Pirkko-Liisa Marjatta) s. 25.05.1957 Pori. Tuotekehityspäällikkö *.

1. puoliso Ritala, Risto Kalevi s. 05.04.1958. Toimitusjohtaja.
Isä: Ritala, Kalevi Kalervo s. 11.10.1926. Osastopäällikkö.
Äiti: Ritala, Irja Tuulikki, Jokinen s. 01.06.1933. Palkkakirjanpitaja.

Lapset:

1) Frans Juho Hermanni s. 13.01.1989. *.
2) Sofia Aino Elina s. 15.10.1991. *.






- Taulu 90 -


15. sukupolvi

Reijonen, Arto Jyrki Tapio (taulusta 73. Äiti: Reijonen, Pirkko-Liisa Marjatta) s. 09.01.1962 Tampere.

1. puoliso Reijonen, Zanna, Levashova s. 07.08.1972 Liebaja, Latvia.

Lapset:

1) Ronald Allan s. 19.12.1996.






- Taulu 91 -


15. sukupolvi

Rannisto, Hannamari Elina, Salo (taulusta 75. Isä: Salo, Veli-Martti) s. 04.08.1965 Kouvola. Mielenterveyshoitaja *.

Pesäpallo: Yläasteitten SM- hopea Alastaro v. 1980* B- tytöt Itä-Länsi v 1983 SM- hopeaa Ikaalisten Tarmo v. 1984 SM- kultaa Ikaalisten Tarmo v. 1985 SM- kultaa Ikaalisten Tarmo v. 1986 SM- kultaa Ikaalisten Tarmo v. 1987 SM- pronssia Ikaalisten Tarmo v. 1990 Suomen CUP- mestaruus v. 1986 Suomen CUP- mestaruus v. 1987 Voimanosto: SM- pronssia v. 1982* Lumipallonheitto: SM- hopeaa v. 1982* (voittaja Tiina Lillak)

1. puoliso Rannisto, Ollipekka Tapani s. 22.09.1967 Salo. Opettaja *, Sonerapisteen myyntipäällikkö 2007 alkaen*. Vihitty: 01.08.1997 Kakskerran kirkko Turku.
Isä: Rannisto, Matti s. 02.01.1931. *.
Äiti: Rannisto, Terttu Mirjami, Tetri s. 15.05.1938 Viipuri. *.

Lapset:

1) Roope Mattias Marttin s. 11.09.1998 Raisio. *.
Kastejuhlaa vietettiin 31.10.1998 Ollin ja Hannamarin kotona Raisiossa. Roope Mattias Marttin- nimen sai Hannamarin ja Ollin poika. Tilaisuuden toimitti raisiolainen pappi Teppo Lummikko. Kummeina olivat Juha Rannisto ja Kati sekä Tapio Laine. Mukana olivat myös pappa Matti Rannisto, ukko Veli-Martti Salo, Maire Salo, Ullamari Granö, Kimmo Murto, Aarni Granö, Hilla Granö, Jaakko Granö, Maija Granö, Tuija Metsäranta, Elina Metsäranta, Pekka ja Tutteli Palmu, Tapio ja Kirsti Palmu, Väiski Palmu, Matilda Palmu, Topi Laine, Laura Laine sekä isomummi Eine Jaakkola.


2. puoliso Oinonen, Jarmo *.





- Taulu 92 -


15. sukupolvi

Laine, Kati Hannele, Salo (taulusta 75. Isä: Salo, Veli-Martti) s. 23.04.1969 Kouvola. Pankkitoimihenkilö, Merkonomi *.

1. puoliso Laine, Tapio Antero s. 28.08.1961 Rauma. Toimitusjohtaja (Punkalaitumen Osuuspankki) yo merkonomi *. Vihitty: 30.04.1994 Loimaan kirkko.
Isä: Laine, Pekka Johannes s. 09.05.1934. Työnjohtaja *.
Äiti: Laine, Eila Veera Annikki, Sainiola s. 04.08.1937. *.

Lapset:

1) Laura Mari Katariina s. 21.03.1995 Oripää. *.
Salibandyn C- tyttöjen Suomen mestari 2011 (KooVee) Slibandyn tyttöjen Suomen mestari 2012 (KooVee)
2) Topi Tapio s. 05.01.1998 Oripää. *.
Ristiäisiä vietettiin su 1.3.1998 Oripäässä. Mukana oli isomummi Eine Jaakkola, pappa Pekka Laine, mummu Eila Laine, ukko Veli-Martti Salo, emmi Maire Salo, äiti Kati Laine, isä Tapio Laine, Marjo ja Timo Laine, Kirsta ja Annika Laine, Ullamari Granö, Aarni Granö, Kimmo Murto, Maija ja Jaakko Granö, kummit Olli ja Hannamari Rannisto, kummit Mari ja Timo Lehtonen ja Laura sekä itse juhlakalu Topi. Vauva ristittiin Topi Tapioksi. Ristiäisiä varten oli Loimaalta Laineelta tuotu sama pöytä, jonka äärella on kaikki Salon veljekset kastettu. Ristimisen jälkeen nautittiin maittava päivällinen, jälkiruokineen ja kakkukahveineen.






- Taulu 93 -


15. sukupolvi

Salo, Anna Elisa Karoliina (taulusta 77. Isä: Salo, Petri Taavetti) s. 20.08.1990 Savonlinna. *.

Isä-Petrin kertoma tarina 22.03.1998 Elisa-tyttäreni opiskelee 1 a-luokassa, jossa sattui eräänä aamuna seuraavaa: Opetusharjoitelija: "Pistäpä Elisa pulpetin kansi kiinni!" Mitään ei tapahdu. Op.harj. uudelleen: "Elisa, pistätkö pulpetin kannen kiinni!" Edelleenkään mitään ei tapahdu. Op. harj.jälleen: "Elisa, ole hyvä ja pistä pulpetin kansi kiinni!" Elisa: "Tiedätkö sinä, että minun isäni on tämän koulun rehtori?" Op.harj.: "Kyllä minä tiedän, mutta pistäpä nyt se pulpetin kansi kiinni." Elisa sulkee pulpetin kannen.

1. puoliso Niemi, Anssi s. 10.07.1990.

Lapset:

1) Miia Ilona s. 31.08.2013 Lahti.






- Taulu 94 -


15. sukupolvi

Salo, Markus Mikael (taulusta 78. Isä: Salo, Miikka Yrjänä) s. 06.03.1975. *.

Markus Salo on nimitetty tuotepäälliköksi Henkilökohtaiset tietokoneet -yksikköön vastuualuenaan Compaq iPAQ -kämmentietokoneet ja langattomat verkkotuotteet. Aikaisemmin hän on toiminut Brand Managerina Riot Entertainmentissa. 1.4.2001 Vantaan maraton 42.195 Kilometers in 3:51:39 at 05:24min/km. MY COMMENTS: Hienosti meni. Ei minkäänlaisia ongelmia, tasainen vauhdinjako. Puolikkaan jälkeen yritys kiristää vauhtia ei onnistunut. Ainoastaan viimeinen 5km jalat painoi. Follow the link below to view the workout 9.10.2010

1. puoliso Salo, Päivi Marika, Raitanen s. 10.10.1980 Pylkönmäki. Communications specialist (viestintä-asiantuntija) *. Vihitty: 07.08.2004 Pylkönmäki.
Isä: Raitanen, Mikko Tapio s. 05.02.1954 Soini. *.
Äiti: Raitanen, Riitta Elisabet, Humalajoki s. 07.01.1956 Perho. *.

Lapset:

1) Sanni Olivia s. 30.04.2006. *.
Ristiäisiä vietettiin 2.7.2006 Pylkönmäellä. Sanni Olivian kastoi Harri Erkamaa.
2) Samuel Aaron s. 09.03.2009 Helsinki. *.
Ristiäiset 02.05.2009 Samuelin kummeiksi tulivat Pauliina ja Stefan sekä Päivin sisko Kirsi. kastepapin nimi Miira Muroma-Nikunen.






- Taulu 95 -


15. sukupolvi

Ochsner, Riikka Pauliina , Salo (taulusta 78. Isä: Salo, Miikka Yrjänä) s. 31.05.1977. Luokanopettaja Hiidenkiven peruskoulu*.

1. puoliso Ochsner, Stefan s. 09.11.1976. Arkkitehti*. Vihitty: 30.06.2007 Helsinki. Saksalainen kirkko.
Isä: Ochsner, Volkmar Naumburg, Saksa*.
Äiti: Ochsner, Crista Naumburg, Saksa*.

Lapset:

1) Aada Olivia s. 06.12.2008 Helsinki. *.
Olivian ristiäiset tammikuun 3. 2009 Laajasalon kirkossa Kummit: Merja ? Anu ja Jarno Ruusunen, Sabine Ochsner (Stefanin sisar) kastepappi: Arja Vaulas
2) Noomi Matilda s. 11.09.2011 Helsinki.
Pommi 11.9.2011 Ei New Yorkissa vaan Suomen Helsingissä. Meille on syntynyt kuudes lapsenlapsi. Pauliinan tyttö painoi syntyessään 4300 g ja oli 53 cm pitkä. Synnytys oli vaikea kuten Oliviankin. Toinen käsi vaurioitui imukuppisynnytyksessä. Aika näyttää, kuinka paranee. Ei ollut kuitenkaan hapensaantiongelmia, joten ei tehty keisarinleikkausta. Kuudelta tänä aamuna Pauliina ja Stefan menivät synnystysosastolle ja nyt viideltä tuli meille tieto. kuusinkertainen vaari Terveisiä saksalaisesta kirkosta Helsingistä. Siellä sai viime perjantaina Olivian sisko nimekseen Noomi Matilda. Kastejuhlaa juhlistivat Stefanin vanhemmat ja sisar Sabine sekä kummiksi valittu Stefanin serkku Bettina 1,5 vuotisine Greta - tyttärineen, Pauliinan lapsuuden ystävä Tiina perheineen (kummit) sekä meidän oma poppoomme, joista Tuomas ja Marika valittiin myös kummeiksi. Kirkon tiloissa, jossa myös Noomin vanhemmat vihittiin, nautimme myös kastejuhlatarjoilut.






- Taulu 96 -


15. sukupolvi

Salo, Tuomas Henrikki (taulusta 78. Isä: Salo, Miikka Yrjänä) s. 21.02.1982. Fysioterapeutti, yrittäjä Fysio Fox*.

1. puoliso Salo, Marika, Huupponen s. 10.03.1983 Varkaus. Fysioterapeutti*.

Lapset:

1) Rasmus Mikael s. 09.01.2011. *.
2) Niklas Samuel s. 07.10.2008 Vantaa. *.
Niklaksen ristiäiset 6.12.2008 Kummit: kastepappi: Göran Ekroth






- Taulu 97 -


15. sukupolvi

Kivikoski, Hannele Eeva Elina, Klockars (taulusta 79. Äiti: Klockars, Eeva Annikki) s. 07.05.1966 Rovaniemi. *.

1. puoliso Kivikoski, Eero Johannes s. 25.05.1965. Yrittäjä *.
Isä: Kivikoski, Erkko Johannes s. 02.07.1936 Iisalmi. Elokuvaohjaaja.
Äiti: Kivikoski, Laura Kaarina, Honkonen s. 17.10.1941 Karstula. Yrittäjä.

Lapset:

1) Alex Erkko Johannes s. 12.10.1992 Salo. *.
2) Oscar Otto William s. 07.03.1995 Salo.
*.
3) Thomas Elias Leonard s. 26.11.1998 Salo. *.






- Taulu 98 -


15. sukupolvi

Klockars, Erik Petri Johannes (taulusta 79. Äiti: Klockars, Eeva Annikki) s. 13.02.1963 Rovaniemi. Kauppatieteitten maisteri.

1. puoliso Klockars, Sini Päivi Hannele, Närvänen s. 07.05.1966 Hämeenlinna. Kauppatieteitten maisteri.
Isä: Närvänen, Jukka Juhani s. 13.09.1938. Yrittäjä.
Äiti: Kallenautio, Seija Sinikka Marjatta s. 04.12.1936.

Lapset:

1) Tove s. 07.06.2006.






- Taulu 99 -


15. sukupolvi

Ulfstedt, Max Kristian (taulusta 80. Äiti: Ulfstedt, Marja Terttu Katariina) s. 17.05.1972. *.

1. puoliso Ulfstedt, Louisa , Clay-Harrison s. 26.01.1972 Englanti.





- Taulu 100 -


15. sukupolvi

Ulfstedt, Mikael Sebastian (taulusta 80. Äiti: Ulfstedt, Marja Terttu Katariina) s. 30.03.1978 Turku. *.

1. puoliso Ulfstedt, Maria Margareeta Sofia, Vihanto s. 10.06.1982. Vihitty: 09.06.2012.





- Taulu 101 -


15. sukupolvi

Mustonen, Asta Petra, Räsänen (taulusta 81. Äiti: Elo, Anja Sisko Elina) s. 05.08.1966. *.

1. puoliso Mustonen, Kai Pekka s. 29.10.1961. Yrittäjä. Vihitty: 07.07.1995.

Lapset:

1) Antton William s. 22.10.1998 Turku.






- Taulu 102 -


15. sukupolvi

Räsänen, Tommi Olli Mikael (taulusta 81. Äiti: Elo, Anja Sisko Elina) s. 27.09.1967. Opettaja *.

1. puoliso Bergskaug, Mia Helena s. 05.03.1969. Vihitty: 16.09.1995.
Isä: Bergskaug, Sven Gunnar s. 17.04.1945.
Äiti: Bergskaug, Sirkku Mirjami s. 29.01.1946.

Lapset:

1) Jimi Waltteri s. 06.07.1995 Turku.
2) Jami Werneri s. 16.05.1997 Turku.
3) Enni s. 24.06.2002.






- Taulu 103 -


15. sukupolvi

Elo, Teresa Dorothea (taulusta 82. Isä: Elo, Hannu Paavo Elias) s. 01.08.1976 Turku. *kihloissa Janiteppo Porrin kanssa.

1. puoliso Porri, Janiteppo s. 25.12.1975. Insinööri.

Lapset:

1) Julius Oskari s. 27.11.2011.






- Taulu 104 -


15. sukupolvi

Elo, Juha Henrik (taulusta 82. Isä: Elo, Hannu Paavo Elias) s. 02.01.1967. *.

Juha Elo Turun kaupungin tiedotuspäällikön viransijaiseksi 09.02.2012 16:43 Turun kaupungin tiedotuspäällikön viransijaiseksi esitetään Turun seudun kehittämiskeskuksen markkinointipäällikköä KTM Juha Eloa. Kaupunginhallitus päättää viransijaisesta ensi maanantaina. Kaupunginhallitukselle esitetään, että Elo nimitetään tehtävään 14. helmikuuta alkaen vuoden loppuun asti.

1. puoliso Elo, Jaana Kristiina, Nolvi s. 1966.

Lapset:

1) Jenna Julia s. 18.06.1993.
2) Oona Alessandra s. 09.05.1996.

 


 

Hakemisto (nimi, syntymäaika, taulu)












































































































































Aleksanteri Mikko s. 27.09.1881, 36
Aleksanteri s. 21.03.1840, 34
Aleksanteri s. 21.06.1871, 45
Alli Elisabet s. 02.03.1902, 46
Anna Elina s. 30.01.1896, 42
Anna Judith s. 13.11.1898, 53
Anna Judith s. 30.06.1879, 36
Anna Ottilia s. 03.12.1873, 53
Anna Sohvi s. 21.06.1840, 34
Armas Adiel s. 23.03.1900, 54
Armas Aleksanteri s. 06.03.1912, 53
Auli Siviä s. 15.06.1907, 54
Eeva Kustaava s. 30.12.1836, 31
Eeva Maria s. 04.09.1896, 53
Elisabet s. 02.03.1836, 32
Emil s. 16.01.1873, 46
Emil s. 21.10.1883, 36
Erkki s. 10.04.1844, 36
Erkki s. 23.02.1875, 36
Esteri Sofia s. 06.05.1894, 42
Heikki s. 26.04.1809, 28
Heikki s. 27.05.1868, 32
Heikki Verner s. 21.01.1871, 36
Helmi Elina s. 18.08.1894, 53
Helmi Eulaalia s. 12.02.1890, 42
Herman s. 11.04.1866, 32
Hilda Elina s. 22.01.1872, 42
Hilda Elina s. 22.01.1872, 54
Hilda Maria s. 08.03.1876, 44
Jaakko Maurits s. 03.11.1893, 45
Jenny Kustaava s. 23.10.1891, 42
Juho Obadias s. 18.06.1877, 36
Juho Obadias s. 27.12.1835, 32
Juho s. 10.12.1869, 44
Kalle s. 1814, 29
Kalle Vihtori s. 29.06.1869, 53
Karl Alfred s. 22.05.1877, 48
Kauno Aleksanteri s. 15.03.1905, 54
Laina Johanna s. 16.07.1892, 53
Laura Teresia Angneta s. 21.01.1877, 57
Lyydia, 48
Maria s. 15.04.1897, 42
Maria s. 28.10.1870, 45
Maria s. 28.10.1879, 46
Miina Karoliina s. 13.06.1886, 36
Niilo Johannes s. 13.11.1904, 46
Paavo Johannes s. 15.11.1900, 44
Paavo Veikko s. 21.03.1918, 54
Rauha Helena s. 18.06.1901, 53
Rauha Wilhelmiina s. 16.05.1900, 45
Rauni Loviisa s. 25.08.1914, 53
Saimi Maria s. 16.11.1902, 45
Saimi Matilda s. 15.04.1903, 44
Santeri s. 06.01.1872, 54
Senia Selina s. 03.09.1891, 36
Sirkka Kyllikki s. 27.03.1917, 53
Siviä Sofia s. 20.09.1903, 53
Suoma Helvi s. 29.01.1909, 54
Tauno Emil s. 23.12.1898, 44
Toini Katriina (Kaisa) s. 18.11.1902, 54
Toini Taimi Armias s. 11.01.1906, 53
Tuure Kustaa s. 25.04.1888, 36
Vilhelmiina s. 30.04.1849, 36
Wilho Aleksander s. 24.11.1895, 45
Viljo Matias s. 29.01.1913, 54
Viljo Veikko Vihtori s. 28.10.1908, 53
















 

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti